Vuoden viimeiset Sammot salkkuun

Ostin erän Sampoa salkkuun. Osakkeet sain hieman halvemmalla kuin lokakuussa, jolloin edellisen kerran ostin Sampoa. Lokakuussa ostohintani oli n. 20,3 euroa/osake.

Edellisen oston jälkeen yhtiö on julkaissut 3Q:n osavuosikatsauksen, joka ei tuonut suuria yllätyksiä. Katsaus on tasaisen hyvä ja vakuutuin siitä, että yhtiö (mukaan lukien osakkuusyhtiö Nordea) on voittajien puolella, jos/kun Espanjat, Portugalit ja Italiat aiheuttavat uutta myrskyä finanssimarkkinoilla.

B. Wahlroos on äskettäin todennut, että Nordean yritysjärjestelyrintamalla on nyt hiljaista. Vaikka kulisseissa totuus voi olla toinen, ei tämä tilanteen rauhoittuminen välttämättä ole haitaksi Sammon osakkaille. Spekulaatioiden hiljeneminen ja Nordean käsittely osakkuusyhtiönä voivat kohdistaa sijoittajien ja analyytikoiden katseita enemmän Sammon varsinaiseen substanssiin. Tämä yhdistettynä kelpo osinkoon pitänee osakkeen kurssin hyvässä vireessä tulevinakin kuukausina.

Vuoden 2010 osakekaupat ovat osaltani todennäköisesti tässä. Varsinaisen vuosiyhteenvedon (tuotot, kulut, mokat, onnistumiset, tavoiteuralla pysyminen ym.) paikka on joskus vuoden 2011 puolella.

Hyvää joulua ja sijoitusrikasta uutta vuotta 2011.

Exel Composites uutena salkkuun

Uutena yhtiönä salkkuun on nyt tullut Exel Composites vajaan 6 euron hinnalla. Yhtiön markkina-arvo on vain 70 miljoonaa euroa, joten yhtiö lentää selvästi useimpien analyytikoiden ja suursijoittajien tutkan alapuolella. Exelin kaltaisista yhtiöistä piensijoittaja voi löytää ne helmet, joiden avulla indeksit voitetaan.

Viime vuosina yhtiö on myynyt Exel GmbH:n Plastics-liiketoiminnan (2007), Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminnan (2008) ja Exel Sports Brandsin salibandyliiketoiminnan (2009). Mm. edellä mainittujen toimenpiteiden seurauksena yhtiön velkaantuneisuus on tippunut kolminumeroisista luvuista kummeneen ja omavaraisuusastekin on jo 50 %. Exel on nyt puhtaasti teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin.

Yhtiöllä on kymmenen eri markkinasegmenttiä, jotka ovat kuljetus, rakentaminen ja infrastruktuuri, energia, telekommunikaatio, paperiteollisuus, sähköteollisuus, puhdistus ja kunnossapito, urheilu ja vapaa-aika, koneteollisuus sekä yleisteollisuus. Eri tuotesovellutuksia on yli 1000. Yhtiö toimii jo useammalla mantereella ja on pirstaloituneen toimialansa markkinajohtaja. Kun lisäksi yhtiö on nykyisellä toimialallaan tehnyt tulosta läpi finanssikriisin, pidän yhtiön tulevaisuuden näkymiä erittäin hyvinä.

Näillä näkymin tulen varovaisesti lisäilemään yhtiön painoa salkussa yhdellä tai kahdella lisäostolla.

UPM - piilomonialayhtiö

Ostin äskettäin erän UPM:n osakkeita n. 11,7 euron kappalehintaan. Lyhyellä tähtäimellä katsoin edullisemmaksi ostaa osakkeet ennen mahdollista Myllykoski-kaupan varmistusta. Mikäli kauppa varmistuu, on se UPM:lle todennäköisesti edullinen. Ko. kaupassa kello raksuttaa ostajan hyväksi. Osakkeet ostin kuitenkin pitkällä tähtäimellä.

UMP:n omaa materiaalia lainaten "Konsernin ensimmäiset puuhiomot ja paperitehtaat sekä sahalaitokset käynnistyivät 1870-luvun alkupuolella. Sellunvalmistus aloitettiin 1880-luvulla ja paperinjalostus 1920-luvulla. Vanerin valmistukseen konsernissa ryhdyttiin 1930-luvulla..."

Pidän yhtiöistä, joiden toiminnassa voin nähdä jatkuvuutta. Vaikka mennyt ei ole tae tulevasta, luotan vahvasti siihen, että UPM jauhaa liikevaihtoa ja tulosta omistajilleen vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä karu fakta on, että hienosta biofore company -sloganista huolimatta yhtiö on paperiyhtiö. Paperin osuus liikevaihdosta on noin 70 % ja se voi muutaman vuoden tasolla jopa nousta. Nousun takana olisivat kysynnän lievä palautuminen, onnistuneet hinnankorotukset ja mahdollinen Myllykoski-kauppa. Muutaman vuosikymmenen tähtäimellä Paperi on kuitenkin vääjäämättä perusmuodossaan auringonlaskun ala. Yhtiöllä on kuitenkin aikaa ja resursseja mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Yhtiön kyky muuttua onkin kiinni nykyisistä ja tulevista päätöksentekijöistä.

Arvioni mukaan UMP on tulevaisuudessa yhä enemmän monialayhtiö, jossa toimialoina voisivat olla paperi, sellu, (perinteinen) energia, (bio-tuotteet) energia, tarralaminaatit (sis. RFID) ja rakentamistuotteet (sahat, vaneri, komposiitit, metsä). Eri toimialojen nykyistä selvempi erottaminen nostaisi mielestäni omistaja-arvoa ja tehostaisi eri toimialojen kehitystä.

Edellä mainitun lisäksi harras toiveeni yhtiön johdolle on, että yhtiö panostaisi huomattavasti nykyistä enemmän rakentamistuotteisiin. Puumuovikomposiitti on askel oikeaan suuntaan. Oikeat innovaatiot voisivat esim. sysätä puu(kerros-)talorakentamisen liikkeelle.

Jääköön ajatuksenvirta tällä kertaa tähän. Näkemän pitää...

Osto: Sampo

Nordean osavuosikatsauksen luettuani ostin heti pörssin avauduttua erän Sampoa salkkuun 20,3 euron kappalehinnalla. Edellisen ja ensimmäisen erän Sampoa ostin noin kuukausi sitten. Nyt Sammon paino salkussani on noin 2 prosenttiyksikköä.

Osavuosikatsaus vahvisti käsitystäni siitä, että Nordea on maltillisesti arvostettu Sammon osakkeen hinnassa. Luottotappio-, sääntely- ja yleiseen taloustilanteeseen liittyvät riskit ovat Nordean katsauksen mukaan pienentymässä. Nyt jo uskaltaa varmasti sanoa, että ns. finanssikriisin aallonpohja on ohitettu. Kysymyksiin, tuleeko uusi kriisi ja milloin se tulee, ei osaamiseni todellakaan riitä vastaamaan. Sampo-ostoni onkin osittain näkemyksen ottamista sen puolesta, että toimiala tulee tuottamaan tulosta jatkossakin ja, että Nordea on yksi toimialan parhaiten menestyvistä yrityksistä.

Sampo julkaisee oman osavuosikatsauksensa 3.11.2010. Mahdolliset Sammon tai Nordean lisäostot ajoittuvat vasta katsauksen jälkeiseen aikaan.

1.000.000 euroa

Olen kertonut tavoitteistani sijoittajana jo aiemmin mm. joulukuussa 2009. Blogi on ainakin osin täyttänyt tehtävänsä; vuoden aikana olen saanut selkeämmän kuvan siitä, millainen olen sijoittajana ja mitä voin kurinalaisella sijoittamisella saavuttaa.

Nyt asetettu tavoite on yksinkertainen. Miljoonan euron sijoitusvarallisuus vuoteen 2030 mennessä.

Oletuksella, että inflaatio on 1,5 prosenttia vuodessa, vastaa tuo summa nykyrahassa noin 720.000 euroa. Varovaisella 6 prosentin tuotolla se tarkoittaisi 43.200 euron bruttotuloja ja 30 prosentin verokannalla n. 30.000 euron nettotuloja vuodessa.

Keinot tavoitteet saavuttamiseksi ovat yksinkertaiset:

- kurinalainen säästäminen (Fakta on, että vielä vuosia lisäpääomat ovat omankin salkkuni merkittävin kasvattaja ja kasvun lähde)

- osakepainon pitäminen jatkuvasti lähellä 100 %:a (Fakta on, että osakkeet ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä paremmin kuin esim. asunnot tai korot. Osaamiseni ei riitä ajoitukseen eri omaisuusluokkien välillä tai esim. warranteihin tai muihin viputuotteisiin.)

- turhien kulujen ja verojen välttäminen (En tunne, enkä siten hallitse sijoitustapaa, joka tuottaisi nykyistä erittäin passiivista omistamista paremmin, kun huomioidaan kulut ja verot.)

- turhien riskien ja virheiden välttäminen (Monimutkaisia sijoitustuotteita en salkkuuni hanki ja suorissakin osakesijoituksissa pysyn ainakin toistaiseksi tiukasti Helsingin pörssin osakkeissa.)

Pankki- ja vakuutustoimintaa salkkuun

Finanssiosakkeiden epämuodikkuudesta huolimatta ostin uutena yhtiönä erän Sammon osakkeita reilun 19,6 euron hintaan ja lisäsin erän Pohjola Pankkia reilun 8,6 euron hintaan. Tällä hetkellä salkussani on pankki- ja vakuutusalan osakkeita noin 6,3 prosenttiyksikön painolla (Sampo A 1,1%, Pohjala Pankki 2,6%, Nordea 2,6%).

Koska toimialan ja sen yhtiöiden arvioiminen on hankalaa, olen päätynyt hajauttamaan omistukseni em. kolmeen yhtiöön. Salkussani on nyt 1) vakaata ja kannattavaa vakuutustoimintaa, 2) yrityspankkitoimintaa ja 3) yksityisasiakkaiden pankkitoimintaa. Kaikkia yhdistää vahvat alueelliset markkina-asemat ja terve liiketoiminta. Vaikka yhtiöillä on myös jonkin verran keskinäistä kilpailua, en näe kilpailun pilaavan katteita tai estävän kasvua.

Koska Sampo omistaa reilut 20 % Nordeasta, johti Sampo-ostoni epäsuorasti myös Nordea-painon lisääntymiseen. Pidän tätä hyvänä asiana kahdesta syystä. Ensinnäkin Nordea-osuus on mielestäni alihinnoiteltuna Sammon osakkeessa. Toiseksi välillinen omistus pienentää yritysjärjestelyriskiä. Yritysjärjestelyissä kun usein joko myyjä tai ostaja tekee hyvän kaupan - harvoin molemmat. Kaksilla korteilla pelaaminen parantaa todennäköisyyksiä jäädä voitolle oletuksella, että yritysjärjestelyistä ylipäätään seuraa jotain hyvää.

Muut keskeiset perusteet Sammon ostolle löytyvät erinomaisesta blogikirjoituksesta osoitteesta http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/. Suosittelen ko. blogin seuraamista.

Em. osakkeista erityisesti Sampoa harkitsen ostavani vielä lisää.

.
.

Osto: Fortum

Fortum piti pääomamarkkinapäivänsä eilen 16. päivä syyskuuta. Tutustuin yhtiön sijoittajasivuilta löytyvään markkinapäivän esitysaineistoon ja luin vielä uudelleen viimeisimmän osavuosikatsauksen. Tänään täydensin salkkuani erällä Fortumia hieman alle 19,5 euron hintaan. Yhtiön paino on salkussani nyt vajaat 6 prosenttiyksikköä.

Toukokuussa arvioin, että "yhtiön osakekohtainen tulos ylittää erittäin todennäköisesti viimevuotisen 1,48 euroa". Nyt olen siitä varma. Ensimmäiseltä vuosipuoliskolta tulosta kertyi jo 0,93 euroa (0,78). Arvioin osakekohtaisen tuloksen ylittävän 1,70 euroa. Päivän kurssille p/e-luku olisi alle 11,5.

Pääomamarkkinäpäivillä yhtiö korosti myös osingon merkitystä ja linjasi, että yhtiö jakaa sitä 50-60 prosenttia tuloksestaan. Osinko tuskin jää alle yhden euron kertaakaan 2010-luvulla. Päivän kurssille osinko tuotto olisi siten vähintään 5 prosenttia.

En näe Fortumin myönteiselle tuloskehitykselle välittömiä esteitä. Yhtiön yllä on "normaali" epävarmuus, joka johtuu Suomesta (pääomistajan omat intressit), Venäjästä (sähkö- ym. reformien eteneminen) ja EU:sta (yhteisten sähkömarkkinoiden luominen ja sääntely, eri energiamuotojen tukeminen). Mielestäni epävarmuus ei aiheuta välitöntä riskiä yhtiön tuloskehitykselle, vaan päinvastoin tarjoaa tilaisuuden ostaa yhtiön osakkeita edulliseen hintaan.

Merkittäviä myönteisiä tekijöitä yhtiön tuloskehitykselle sen sijaan riittää lähitulevaisuudessa.

- talouden elpyminen Itämeren alueella ja Venäjällä
- Venäjän sähköreformin eteneminen suunnitelmien mukaan
- Venäjän investointien valmistuminen ja siitä seuraava asteittainen tuotannon lisääminen
- Oskarshamn 3:n ja Forskmark 2:n tehonkorotuskorjausten valmistuminen ja siitä seuraava tuotannon lisääntyminen
- mahdollinen Fingrid -myyntivoitto
.
.

Neste Oil - Oston paikka?

Salkussani on tällä hetkellä Neste Oilia noin 4 prosenttiyksikön painolla. Omien osakkeideni tuotto merkitään - ainakin toistaiseksi - punaisella. Osake oli mukana yleisessä kurssinousussa keväästä 2009 kevääseen 2010. Nyt osakkeen hinta on laskenut jo lähes puolivuotta ja on tällä hetkellä alle 11 euroa.

Arvioin kurssin pohjakosketuksen tapahtuvan seuraavan 6 kuukauden aikana mm. seuraavin perustein:

- Porvoon keväällä tehdyn suurseisokin negatiiviset vaikutukset(kustannukset) muuttuvat toivottavasti positiivisiksi (entistä häiriöttömämpi ja tehokkaampi tuotantotoiminta)
- Singaporen laitoksen käynnistäminen vuoden lopussa eli yhden suurinvestoinnin takaisinmaksu alkaa. Laitoksen käynnistäminen poistaa myös kaksi osakekurssia painavaa epävarmuustekijää (Onnistuuko käynnistys aikataulussa ja budjetissa? Mikä on uuden tuotteen kysyntä ja kate?)
- jalostusmarginaalin laskun päättyminen ja mahdollinen kääntyminen kasvuun yleisen taloustilanteen eli käytännössä dieselin kysynnän parantuessa
- Urals / Brent -hintaero on nyt lähes nollassa, mikä on mielestäni epäterve tilanne. Yleinen talouskasvu lisää painetta hintojen eriytymiseen.

Koska Neste Oililla on jo salkussani huomattava paino, tulen tekemään enintään yhdestä kahteen ostoa. Kiirettä ostoille ei ole, sillä kurssikäänne tuskin on nopea ja 3Q:n osavuosikatsaus on todennäköisesti vielä rumaa luettavaa. Neste Oiliin on syytä sijoittaa vain kärsivällistä rahaa.

Baswarea salkkuun

Lisäsin Baswarea salkkuun elokuun lopussa muutamien viikkojen pohjaonginnan jälkeen vajaan 18 euron hintaan. Edellisen kerran osake kävi vastaavilla luvuilla heinäkuun alussa ennen blogikirjoitustani "Basware ei odota", jossa myös kerroin perusteluita ostolleni.

Heinäkuun puolivälin jälkeen yhtiö on julkaissut kolme eri tilausta, jotka kaikki kohdistuvat Eurooppaan. Odotan / toivon loppuvuoden aikana tilausjulkistuksia myös Pohjois-Amerikasta, jossa yhtiö sai mukavasti näkyvyyttä keväällä ja jonne yhtiö on lisännyt omia myyntipanostuksiin.

Salkkuni Basware-potti on vielä vaatimaton, joten tulen ostamaan näillä näkymin lisää yhtiön osakkeita, mikäli ostopaikkoja tarjoutuu.

Basware ei odota

Basware julkaisi osavuosikatsauksensa 2Q:lta 12.7.2010. Yhtiö ei pettänyt odotuksiani. Alla muutamia poimintoja osavuosikatsauksen riveiltä ja vähän rivien välistäkin.

- Nettovelkaantumisaste -21,8 %, omavaraisuusaste 62,3 % ja kassavirta selvästi positiivinen eli ei rahoitushuolia edes horisontissa.
- Yhtiö ylitti liikevaihto- ja tulostavoitteensa ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
- Keskisuurille yrityksille suunnattu SaaS-ratkaisu lanseerattiin 2Q:lla Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopan markkinat ovat vuorossa H2:lla eli automatisointipalvelujen kasvulle on eväitä.
- Muut-segmentin (sis. Pohjois-Amerikka ja Australia)asiakkaan sijainnin perusteella laskettu liikevaihto kasvoi 47,0 %:a verratuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Keskimäärin kasvu on ollut aiemipien 11 kvartaalien aikana 43,5 % eli kasvu on säilyttänyt vauhtinsa.
- Liikevaihto-, tulos-, henkilöstö- ym. lukujen perusteella vaikuttaa siltä, että yhtiön toimet Pohjois-Amerikassa ovat olleet oikeansuuntaisia ja ne etenevät aikataulussa.
- TJ Sihvo: Markkinat näyttävät lievästi edellisvuotta positiivisemmilta.

Kirjoitushetkellä osakkeen kurssi on kirinyt 18,36 euroon. Edellisessä Basware-kirjoituksessani totesin, että "harkitsen vakavasti Basware-pottini kasvattamista, mikäli osakkeen hinta ei karkaa koilliseen." Osakkeen suunta on ollut koillinen ja kauppoja ei ole siten syntynyt pohjaonginnastani huolimatta.

Taas vuosineljänneksen yhtiötä sulateltuani alan vakuuttua, että yhtiön suunta on tulevinakin vuosina koilliseen. Olisikohan aika hypätä vauhdista kyytiin, sillä Basware ei näytä odottavan?

Seligsonin ETF:stä vertailuluku salkulleni

Osakesijoittajalla pitää olla jokin vertailuluku, johon hän salkkunsa tuottoa vertaa. Ilman vertailulukua sijoittaja ei voi tietää, onko hän onnistunut sijoituksissaan. Esimerkiksi 10 %:n tuotto vuonna 2008 olisi ollut erinomainen, mutta vuonna 2009 sama tuottoprosentti ei olisi ollut enää niin mairitteleva.

Omana "epävirallisena" vertailulukuna olen pitänyt osingot huomioivaa OMX Helsinki CAP -indeksiä. Tämä vertailuluku on kuitenkin huono siitä syystä, että se on täysin teoreettinen. Tässä maailmassa ei ole sijoitustuotetta, jolla voisin ko. indeksiin sijoittaa, eikä minulla piensijoittajana ole kulut huomioiden luonnollisesti mitään mahdollisuutta seurata ko. indeksiä suorilla osakesijoituksilla.

Jatkossa seuraan Seligson & Co OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahaston soveltuvuutta salkkuni vertailuluvuksi. Se on ainut Helsingin pörssissä julkisen kaupan käynnin kohteena oleva ETF. Käytännössä voisin ostaa sitä nykyistä vastaavilla kaupankäyntikuluilla. Miinuksena joutuisin maksamaan vuotuisen hallinnointipalkkion suuruudeltaan 0,11 - 0,18 %. Lisäksi ETF maksaa yhtiöiden maksamat osingot ulos tuottona, mutta suorista osingoista poiketen tuotto verotetaan kokonaan pääomatulona.

Koska salkustani löytyy jo yli 20 suomalaista yhtiötä ja tarkoitukseni on hajautusta vielä hieman kasvattaa, olen saanut kuulla olevani indeksisijoittaja. Sitä en kuitenkaan mielestäni ole syistä, että salkustani edelleen puuttuu yli 100 suomalaista yhtiötä. Toiseksi ei ole juuri olemassa indeksituotteita, joihin sijoittaa. Kolmanneksi salkkuni vastaa vain noin 30 prosenttisesti sitä ainoaa tuotetta, joka markkinoilta piensijoittajan käyttöön löytyy.

Kuluvana vuonna olen päihittänyt ETF:n kirkkaasti. ETF:n arvo on noussut vuoden alusta vain 1,36 prosenttia, kun vastaavana ajanjaksona salkkuni tuotto on ollut hulppeat 1,80 prosenttia. Luvuissa ei ole huomioitu osinkoja/tuottoja.

Omaa menestystä arvioidessa tulee kuitenkin huomata lisäpääomaruiskeiden vipuvaikutus. Kurssinousut ja -laskut ovat ETF:ä jyrkempiä. Tilanne kuitenkin tasoittuu koko ajan salkun arvon kasvaessa ja lisäpääomaruiskeiden suhteellisen osuuden laskiessa.

Osakesalkku 30.6.2010

Puolet vuodesta 2010 on takana, joten on sopiva aika tarkistaa salkun kokonaistilanne.

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 9,8 ___ 13,1
YIT _______ 7,9 ___ 9,9
Nokia ______7,4 ____ 11,9
Kesko ______ 7,0 ____ 24,6
Aspo _______ 7,0 ___ 6,1
Orion ______ 6,0 (Orion B 4,7 / 12,2 ja Orion A 1,3 / 14,5)
TeliaSonera __ 5,5 ___ 4,6
Neste Oil ____ 5,1 ____ 14,4
Fiskars _____ 5,1 ____ 8,4
Fortum _____ 5,0 ___ 17,8
Sanoma ____ 4,4 ____ 11,8
L&T ________4,0 ___ 15,0
Outokumpu __ 3,6 ___ 12,9
Outotec _____ 3,5 ___ 9,7
Uponor _____ 3,1 ___ 16,0
Nordea ______ 2,8 __ 9,4
Cargotec _____2,7 ___ 29,1
Pohjola ______ 1,8 ___ 8,9
Teleste ______ 1,7 ___ 6,0
Basware _____1,3____ 16,7
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1

käteinen _____ 3,3

Yhteensä ____ 100

Vapun jälkeen salkusta on poistunut Tiimari ja uutena mukaan on tullut Outokumpu. Lassila & Tikanojaa, Uponoria ja Nokiaa olen hieman lisännyt.

Lisäksi kulupuolelle on vapun jälkeen tullut selvyyttä. Nordnetissa kaupankäyntikuluni ovat elokuun loppuun á 3 euroa/kauppa ja syyskuun alusta vuoden loppuun á 5 euroa/kauppa. Olen tyytyväinen lopputulokseen.

Lisäksi olen onnistunut tyydyttävästi siinä kaikkein tärkeimmässä eli kurinalaisessa säästämisessä. Olen sekä lisännyt salkkuun uutta pääomaa suunnitelman mukaisesti että pitänyt osakepainoni lähellä 100 prosenttia tekemällä keskimäärin 2,5 kauppaa kuukaudessa.

Salkkuun painoa Outokummusta

Olen ostanut kesäkuun alusta lukien ensimmäiset erät Outokumpua salkkuun ja osakkeiden keskihinta on toistaiseksi hieman alle 13 euron. Tarkoitukseni on jatkaa ostoja tulevina 24 kuukautena tasaisen epäsäännöllisesti ostopaikkojen ilmaannuttua. Arvioin, että 24 kuukauden kuluessa Outokumpu on ohittanut syklin pohjan.

Syklisyydestä johtuen pidän Outokummun kohdalla poikkeuksellisesti mahdollisena saavuttaa (kulut ja verot huomioiden) parempi tuotto ajoittamisella kuin syklin yli holdaamisella.

Edellisen syklin huippuvaihe oli osakekurssin perusteella syksyn 2006 ja kevään 2008 välillä, jolloin kurssi kävi jopa yli 33 euron ja keskikurssikin oli yli 25 euroa. Outokummun koneet kävivät täysillä käyttöasteilla, eivätkä osakkeita ostaneet nähneet tuloskasvulle esteitä. Ei ole syytä epäille, etteikö samankaltainen euforia vallitse taas seuraavan syklin huipulla.

Seuraava huippuvaihe ajoittunee arvioni mukaan jonnekin vuosien 2014 - 2020 väliin. Outokumpuunkin on syytä sijoittaa vain kärsivällistä rahaa.

Koska syklin huippujen ja pohjien tunnistaminen reaaliaikaisesti on - ainakin minulle - täysin mahdotonta, teen ostot ajallisesti hajauttaen. Vauhtisokeuden välttämiseksi tulen asettamaan myyntirajan heti, kun totean saaneeni ostot valmiiksi. Myyntiraja asettunee jonnekin 20 euron paikkeille, mikä tarkoittaisi noin 10-15 % vuotuista tuottoa oletuksilla, että ostojeni keskihinta ei nouse, yhtiön jakaman keskimääräisen osingon taso ei muutu ja että myynti tapahtuu vuosien 2015-2016 paikkeilla.

Tärkein oletus on kuitenkin se, että osakekurssi nousee tuonne 20 euron paremmalle puolelle. Ajureita osakekurssin nousuun on kuitenkin useita:

- orastavat merkit tilausten kasvusta ja hintojen noususta
- johdon optimismi
- euron heikkous
- maailman ja Euroopan talouksien elpyminen (ennemmin tai myöhemmin)
- kasvava läsnäolo Kiinassa, jossa kysynnän kasvu arviolta 15 % vuodessa
- Degerfors laajennus (+ 30 % kapasiteettia, käytössä 2014)
- Tornion ferrokromitehtaan laajennus (tuotannon kaksinkertaistaminen, käytössä 2013-2015)
- osuus Fennovoiman ydinvoimahankkeesta (käytössä 2025?)

Kiirettä Outokumpupotin kasvattamiseen en kuitenkaan näe. En edes yllättyisi, vaikka osaketta saisi vielä selvästikin alle kymmenen euron, missä hinnassa osake kävi viimeksi kesällä 2009.

Fortumia salkkuun

Olen lisännyt Fortumia salkkuuni noin 17,5 euron hinnalla, joka oli hieman alempi kuin osakkeideni aiempi keskihinta. Oston jälkeen Fortumin paino salkussani on hieman yli 5 %.

Edelliset ostoni tein tammi-helmikuun vaihteessa, minkä jälkeen Fortum on mm. julkistanut osavuosikatsauksensa ja Suomen hallitus antanut ydinvoimapäätöksensä.

Osavuosikatsauksessa minua miellyttivät erityisesti hyvä osakekohtainen tulos (0,63 €), yhtiön näkemys yleisestä teollisuustuotannon elpymisestä sekä suunnitelmien mukainen eteneminen Russia-divisioonassa. Pidän erittäin todennäköisenä, että Fortumin osakekohtainen tulos ylittää viimevuotisen 1,48 euroa. Osinkokaan tuskin ainakaan laskee. Ostohinnalleni jo viimevuotinenkin osinko tarkoittaisi lähes 6 prosentin tuottoa.

Ydinvoimapäätöstäkään en pidä Fortumille tai sen osakkeenomistajalle erityisen huonona. TVO:n kautta Fortum sai lisäkapasiteetti jo nyt ja itse olen melko luottavainen sen suhteen, että tulevina vuosina Fortum saa luvat, joilla yhtiö korvaa 2020-luvun lopussa poistuvaa Loviisan kapasiteettia. Lyhyellä tähtäimellä luvan saamatta jääminen saattaa jopa kasvattaa osinkovirtaa sekä pitää yhtiön johdon fokuksen paremmin nykyisten hankkeiden menestyksekkäässä läpiviennissä.

.

Kaupankäyntiä Uponorilla ja L&T:llä

Olen tällä viikolla myynyt erät sekä Uponoria että Lassila & Tikanojaa. Myynnit eivät ole olleet varsinainen kannanotto osakkeiden pitkänaikavälin tuotto-odotuksiin, vaan kyseessä on ollut ainoastaan erittäin lyhyen aikavälin näkemys osakkeiden hintoihin kohdistuvasta paineesta. Myynneistä on realisoitunut merkittävät luovutustappiot, jotka tulen hyödyntämään myöhemmin kuluvan vuoden aikana saamistani luovutusvoitoista.

Olen myöhemmin tällä viikolla ostanut erät Uponoria ja Lassila & Tikanojaa takaisin salkkuun hieman myyntihintaa edullisemmalla ostohinnalla. Ostoeräni ovat olleet kappalemääräisesti myyntieriäni hieman suuremmat eli olen lisännyt ko. yhtiöiden painoa salkussani. Kaupat on tehty Nordnetin ns. 3 euron kampanjahinnalla.

Jatkossa tulen olemaan taas lähes yksinomaan ostolaidalla.

.

Tiimari myyty - ei valoa tunnelissa

Olen myynyt salkkuni pohjilla olleet Tiimarin osakkeet noin 1,2X euron kappalehintaan. Myynnillä realisoin noin 75 %:n tappion kyseisistä osakkeista. Kun vähennän tappion luovutusvoitoista, vastaa Tiimari-erheeni noin 55 %:a alkuperäisestä ostohinnasta.

Viimeisen niitin myyntipäätökselleni antoi yhtiön 6.5.2010 antama osavuosikatsaus, joka vahvisti käsitykseni yhtiön saneeraustoimenpiteiden riittävyydestä. Lyhyesti sanottuna johtopäätökseni on, että liian vähän - aivan liian myöhään.

TJ Krookin aloittamat tervehdyttämistoimet ovat olleet suurelta osin oikeansuuntaisia. Valitettavasti yhtiö oli Illin aikana ajettu kannattamattomalla kasvulla niin syvälle velkasuohon, että yhtiö ei siitä toivu. Ei ainakaan vielä lähivuosina.

Vaikka yhtiö on mm. lopettanut jo merkittävän osan kaikkein huonoimmin kannattaneista liikkeistään, ei kannattavuus ole parantunut odottamallani tavalla. Kun kulukarsinta on käyty pian loppuun, jää jäljelle ainoastaan liikevaihdon kasvattaminen, mikä ei tule olemaan helppoa.

Pidän todennäköisenä, että yhtiö joutuu vielä ennen positiivisen vuosituloksen julkaisemista käymään omistajien kukkarolla tai muulla pienomistajille epäsuotuisalla tavalla järjestelemään rahoitusasemaansa. Tiimarin tilannetta eivät myöskään helpota euron alamäki suhteessa "krääsän" tuottajamaiden valuuttoihin.

Tiimari tuskin enää koskaan palaa salkkuuni.

Osakesalkku 1.5.2010

Vappuriennot otan vastaan seuraavanlaisella salkulla:

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 10,5 ___ 13,1
YIT _______ 8,4 ___ 9,9
Nokia ______8,3 ____ 12,7
Kesko ______ 7,3 ____ 24,6
Aspo _______ 6,8 ___ 6,1
Orion ______ 5,5 (Orion B 4,4 / 12,2 ja Orion A 1,1 / 14,5)
TeliaSonera __ 5,3 ___ 4,6
Neste Oil ____ 5,2 ____ 14,4
Fiskars _____ 5,1 ____ 8,4
Sanoma ____ 4,5 ____ 11,8
L&T ________3,9 ___ 18,9
Fortum _____ 3,8 ___ 17,8
Outotec _____ 3,8 ___ 9,7
Uponor _____ 3,5 ___ 21,9
Cargotec _____3,0 ___ 29,1
Nordea ______ 2,9 __ 9,4
Teleste ______ 2,0 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,7 ___ 8,9
Basware _____1,4____ 16,7
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 5,2

Yhteensä ____ 100

Huhtikuun aikana salkku täydentyi erällä Nokiaa ja erällä Orion A:ta. Myyntejä ei tälläkään kertaa nähty. Käteisen painoarvo salkussani on lisääntynyt poikkeuksellisen suureksi, mikä johtuu sekä yhtiöiden maksamista osingoista sekä salkun ulkopuolelta tekemästäni pääoman lisäyksestä.

Kesän kynnyksellä, kun mm. Osakesäästäjät saavat Nordnet-neuvottelunsa päätökseen, tulen käymään läpi omat osakesijoittamisen kuluni ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, olisiko kulupuolen muutoksilla saatavissa lisäeuroja tuottopuolelle...

Osto: Nokia

Salkkuun on nyt lisätty Nokiaa n. 9,3 euron hintaan. Oston jälkeen Nokia on nykykurssilla salkun kolmanneksi suurin sijoitus Metson ja YIT:n jälkeen n. 8,3 %:n painolla. Varaudun ostamaan vielä tulevien kuukausien aikana yhden erän Nokiaa, jos osakekurssi ilman uusia yllätyksiä painuu kohtuuttoman alas eli 7:llä alkaville luvuille.

Mielestäni draivereita Nokian mahdolliselle kurssinousulle ovat mm. OPK, Navteq, USA ja NSN. Kaikkia yhdistävät samat tekijät. Kaikki saavat sijoittajille pahan maun suuhun ja aiheuttavat ainakin omasta mielestäni negatiivista painetta yhtiön odotuksiin ja siten kurssikehitykseen.

Mutta mitä, jos...

OPK siirtyy tai siirretään syrjään ennen eläköitymistään 2013? Markkinat suurella todennäköisyydellä ottaisivat muutoksen positiivisesti vastaan. Vielä jos tilalle saadaan esim. nimekäs ja ansioitunut tj Yhdysvalloista, saa Nokia sijoituskohteena tästä takuuvarman piristysruiskeen. Niin tai näin, tällä hetkellä sijoittajat tuntuisivat uskovan ikuiseen OPK:n aikakauteen. Minä en usko.

Navteq alkaakin tuottaa tulosta? Oli ostos kallis tai ei, niin joka tapauksessa siitä on enää turha rutista. Kauppahinta on jo maksettu, eikä tehtyä saa tekemättömäksi. Nokian tase kestää tarvittavat alaskirjaukset ja osakekurssissa niitä on jo hinnoiteltu. Jos ja kun niitä tulevaisuudessa tehdään, uskon markkinoiden ottavan ne pitemmän päälle lähinnä tyytyväisyydellä vastaan, koska toimenpide vain "puhdistaa" yhtiötä ilman kassavirtavaikutuksia. Lisäksi Navteqissa on se mahdollisuus, että karttapojaiset palvelut todella muuttuvat välttämättömäksi osaksi mobiilimaailmaa. Tällöin Nokia saisi tuottoa sijoittamalleen kauppahinnalle. Itse ainakin uskon, että Nokiakin keksii jonkin ansaintamallin, jolla paikkatietoon sidotusta mobiilimainonnasta saadaan euroja omaan pussiin.

USA:ssa liikevaihto lähtisikin kasvuun? Nyt ensimmäisellä kvartaalilla Nokian liikevaihto oli 219 miljoonaan, joka syntyi 2,7 miljoonan puhelimen myynnistä. Nämä määrät ovat vain pisara Nokian valtameressä, eikä näiden osuuksien tippumisella ole mainittavaa merkitystä tulosrivillä. Toisin sanoen Nokialla on enää vähän hävittävää mutta paljon voitettavaa. Tämä tilanne mahdollistaa radikaalit muutokset USA-strategiassa ja jo tuleva tj voi laittaa palikat uusiksi. Pienikin menestys USA:ssa näkyisi lisäeuroina tulosrivillä, olisi suuri periaatteellinen voitto ja siivittäisi osakekurssia ylöspäin.

NSN olisikin kannattava? Nokia ja sijoittajat ovat ladanneet NSN:iin tulosodotuksia tasan 0, eikä NSN ole näitä odotuksia pettänyt. NSN on kuitenkin kvartaali kvartaalilta parantanut menoaan - kiitos kovan ja edelleen jatkuvan kulukuurin - ja saanut lisää tilauksia. Kun Nokian ja Siemensin sopimus vielä loppuu vuonna 2013, on NSN:lla tilaisuus tarjota seuraavina vuosina Nokia-sijoittajalle positiivia yllätyksiä sekä kannattavuuden että yritysjärjestelyjen muodossa.

.

Keskolle kestävä kilpailuetu

Suomen päivittäistavarakauppa on kahden eli Keskon ja SOK:n kauppaa. Muille jää tällä hetkellä jaettavaksi vain n. 25 %:a markkinasta ja muiden osuus on laskussa Suomen lähikaupan kyntäessä tappiolla ja Lidlin polkiessa paikallaan. Näillä näkymin reilun 10 vuoden kuluttua tämä kaksinapaisuus betonoituu entisestään, mikä on hyväksi Keskolle ja SOK:lle ja haitaksi kuluttajalle.

Selitys tähän on Fennovoima Oy:n ydinvoimahanke, jolle hallitus näytti eilen vihreää valoa. Fennovoiman oman ilmoituksen mukaan sähköntuotanto alkaisi vuonna 2020, mutta TVO3 perusteella alku saattanee siirtyä hieman myöhemmäs.

No, mitä tämä tarkoittaa Keskolle?

Kesko on merkittävä sähkönkäyttäjä ja sen osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta on n. prosentin. Yhtiön suuri energiantarve syntyy kiinteistöjen ylläpidosta sekä kylmälaitteiden käytöstä. Nämä tiedot vastannevat tilannetta myös 2020-luvulla.

Kesko omistaa välillisesti Fennovoiman tulevasta ydinvoimalasta 2,64 %:a (SOK 3,3 %). Ydinvoimala tulee tuottamaan omistajilleen sähköä vakaaseen omakustannushintaan. Koska muuttuvia tekijöitä on useita, ei tässä vaiheessa vielä pysty laskemaan, millaisia euromääriä Kesko sähkölaskussaan vuosittain säästää tai millaisen tuoton Kesko ydinvoimainvestoinnilleen saa. Em. kulutus- ja omistuslukujen perusteella veikkaan säästöjen olevan kuitenkin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Muutama fakta kuitenkin voidaan jo sanoa:

- Kulusäästö tulee vuosittain ja on aina selvästi +merkkinen.
- SOK:a lukuun ottamatta mikään toinen saman toimialan yritys ei voi tuollaista etua saada. Tulevana vuosikymmenenä tuskin Fortumin lisäksi mikään muu yhtiö saa ydinvoimalupaa Suomessa.

Tällä hetkellä Keskon osake on kalliinpuoleinen, enkä ole sitä nyt lisäämässä. Mutta kun sitä todennäköisesti tulevina kuukausina/vuosina salkkuuni lisään, teen ostokseni pitkällä tähtäimellä ja silloin tämä kestävä kilpailuetu on varmasti yhtenä tekijänä laskuissani mukana.

.

Basware ja Muut-segmentti

Basware julkaisi osavuosikatsauksensa 1Q:lta 15.4.2010. Viikolla 12 tekemäni Basware-oston perustelut näyttäisivät toistaiseksi kestävän ja jään mielenkiinnolla seuraamaan yhtiön edesottamuksia 2Q:n aikana.

Aiemmassa kirjoituksessani vihjasin myös kiinnostuksestani Muut-segmenttiä kohtaan. Uusin osavuosikatsaus vahvisti tältä osin käsitystäni sen merkityksestä Baswarelle tulevina vuosina.

Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit, jotka ovat

- Suomi (sis. Venäjä, Aasia, Tyynenmeren alue)
- Skandinavia (sis. Ruotsi, Tanska, Norja)
- Eurooppa (sis. Saksan, Ranskan, Hollannin ja Iso-Britannian yksiköt ja itäisen Keski-Euroopan alueen kattavan jälleenmyyjäverkoston)
- Muut (sis. Pohjois-Amerikka ja Australia)

Asiakkaan sijainnin mukaan jaettuna segmenttien liikevaihto-osuudet olivat 2009 tilikauden lopussa seuraavat: Suomi 45,8 %, Skandinavia 23,4 %, Eurooppa 19,5 % ja Muut 11,2 %. Yhtiö raportoi liikevaihto-osuudet myös maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan, mutta mielestäni asiakkaan sijainnin mukaan tapahtuva jako antaa paremman kuvan yhtiön läsnäolosta, menestyksestä ja kasvupotentiaalista ko. markkina-alueella.

Muut-segmentin liikevaihto (tuhatta euroa) ja sen muutokset edellisvuoteen tai edellisvuoden vastaavaan kvartaaliin ovat olleet seuraavat:

4Q 1 241
2006 yht. 3 848

1Q 918
2Q 1 182
3Q 1 139
4Q 1 366 / + 10,0
2007 yht. 4 604 / + 19,7

1Q 979 / + 6,6
2Q 2 082 / + 76,2
3Q 2 052 / + 80,2
4Q 1 971 / + 44,3
2008 yht. 7 083 / + 53,8

1Q 1 503 / + 53,5
2Q 1 950 / - 6,3
3Q 3 711 / + 80,8
4Q 3 258 / + 65,3
2009 yht. 10 421 / + 47,1

1Q 2 527 / + 68,2

Muut-segmentin liikevaihto on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin 40 %:a vuodessa. Suomi, Skandinavia ja Eurooppa -segmenttien liikevaihto kasvoi vastaavana aikana yhteensä keskimäärin reilut 13 %:a vuodessa. Muut-segmentin lukuja tarkastellessa on kuitenkin syytä huomata mm. TAG Services Pty Ltd -yhtiön osto, jonka myötä Australia on siirretty 1.7.2009 lukien raportoinnissa Muut-segmenttiin. Yrityskauppa itsessään toi noin 1,2 miljoonaa lisää vuotuista liikevaihtoa. Koska Baswaren strategiaan kuuluvat kasvuhakuiset, pienet yritysostot en näe syytä kuitenkaan vähentää näin saatua kasvua em. luvuista.

Muut-segmentin liikevoittoprosentti oli päättyneellä tilikaudella yli 7 prosenttia eli segmentti kasvaa kannattavasti. Itse uskon kannattavan kasvun jatkuvan lähivuosina. Uskoni perustuu mm. yhtiön oman myyntiorganisaation kasvattamiseen sekä yhtiön arvioon markkinoiden yleisestä kasvusta. Jo muutaman vuoden kuluttua Muut-segmentti voi tehdä yli neljänneksen yhtiön liikevaihdosta ja tuloksesta, mikä samalla tarkoittaisi jo jonkinlaista läpimurtoa alan tärkeimmillä ja suurimmilla markkinoilla eli Yhdysvalloissa.

Harkitsen vakavasti Basware-pottini kasvattamista, mikäli osakkeen hinta ei karkaa koilliseen.

Aatoksia Sanomasta sijoituskohteena

Sanoman painoarvo salkussani on tällä hetkellä noin 4,7 prosenttia ja se edustaa ainoa ns. media-alaa. Hyvän peruskatsauksen Sanoman tämän hetken tilasta saa mm. Matti Miettusen blogikirjoituksesta 9.4.2010

http://miettunen.blogit.kauppalehti.fi/blog/18201/sanoma-vakaa-tulos-vaikeassa-ymparistossa

Omassa salkussa Sanoman tehtävänä on tuoda vakaata tuloskehitystä ja tasaista kassavirtaa. Yhtiö ilmoittaa omaksi osingonjaon periaatteekseen seuraavan: Sanoma harjoittaa aktiivista osinkopolitiikkaa ja jakaa pääsääntöisesti osinkoina yli puolet konsernin tuloksesta verojen jälkeen. Yhtiötä on tältä osin uskominen.

vuosi - eur - osinkotuottoprosentti

2010 - 0.80 - 4.9
2009 - 0.90 - 9.0
2008 - 1.00 - 5.4
2007 - 0.95 - 4.2
2006 - 0.90 - 4.1
2005 - 0.80 - 3.9
2004 - 1.00 - 6.6
2003 - 0.40 - 4.7
2002 - 0.51 - 3.9
2001 - 0.47 - 3.8

Sanomalla on menossa tällä hetkellä kaksi suurta murrosvaihetta, joilla molemmilla on suuri vaikutus siihen, millainen sijoituskohde Sanoma on vuosina 2010-2020. Ensimmäinen niistä on media-alan murros, jossa mm. toimintatavat, tuotteet ja ansaintamallit muuttuvat. Toinen on omistajakunnassa tapahtuva muutos.

Alla ovat kaikki tällä hetkellä yli prosentin yhtiöstä omistavat tahot:

1 Erkko Aatos 23,16
2 Langenskiöld Robin 7,58
3 Seppälä Rafaela 7,21
4 Herlin Antti 3,82
5 Helsingin Sanomain Säätiö 3,52
6 Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto 2,11
7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,99
8 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,56
9 Näyttelijöiden Vanhuudenkotisäätiö 1,39
10 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 1,35
11 Valtion Eläkerahasto 1,33
12 WSOY:n kirjallisuussäätiö 1,28
13 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) 1,18
14 Suomen Kulttuurirahasto 1,02

Yhtiön johto on edelleen vahvasti pääomistajansa Erkon käsialaa. Totuus kuitenkin on, että ikä (s. 16.9.1932) tekee tehtävänsä ja Erkonkin on ratkaistava omaisuutensa kohtalo. Maailma on ihmeitä täynnä, mutta yllättyisin suuresti, jos Erkon omistus Sanomassa siirtyy jonnekin muualle kuin Jane ja Aatos Erkon säätiölle ja/tai muulle vastaavalle säätiölle. Yhtiölle se tarkoittaisi todennäköisesti toiminnan konservoitumista sekä riskinoton vähentymistä, mitkä seikat eivät välttämättä ole sijoittajalle vahingoksi. Lisäksi säätiöiden osuus omistajakunnasta kasvaisi lähes puoleen, mikä saattaisi tarkoittaa osinkovirran vuolastumista entisestään sekä osakkeen likviditeetin heikkenemistä.

Mikäli jostain syystä Erkon Sanoma-omistuksen jako ei mene suunnitellulla tavalla, voi se aiheuttaa perinteisiä perintöriitoja ja nurkkausyrityksiä. Tämä on mielestäni mahdollinen - joskaan ei todennäköinen - ja lukkiutuessaan jopa erittäin vakava yhtiökohtainen riski.

Mutta onko Antti Herlinillä jokin rooli tässä kuviossa? Herlin on edelleen kasvattanut osuuttaan yhtiössä ja on jo lähes 4 %:n omistuksella 4. suurin omistaja. Voisiko Herlin olla se "uskottu mies", jolle Erkko luovuttaa Sanoma-omistuksensa päätösvallan samalla, kun omistusoikeus jäisi säätiölle Erkon itsensä määrittelemin ehdoin?

Osto: Orion A:ta syövänkin uhalla

Orionin osake tippui yli 10 %:a hetkessä, kun markkinoille levisi otsikko "Stavelo aiheuttaa syöpää!".

Mielestäni kurssireaktio on ollut selvä ylilyönti, mistä syystä tein nopean päätöksen laittaa käsi alle ja ostaa erä Orionia noin 14,5 euron kappalehintaan. Aiemmista omistuksistani poiketen ostin A-sarjan osaketta, koska kaupantekohetkellä sen kurssi oli jopa hieman B-sarjan osaketta alempana. A-sarjan osakkeet tarjoavat pienen option mahdolliseen preemioon tulevaisuudessa osakesarjojen yhdistämis- tai yrityskauppatilanteissa. A-sarjan heikko likviditeetti ei ole minulle ongelma, koska omistukseni on erittäin pieni ja riski ns. pakkomyyntitilanteesta olematon.

Stavelo-uutisen myötä yhtiön markkina-arvosta hävisi reilusti yli 150 miljoonaa euroa, mikä summa vastaa lähes täysin Stavelon Orinonille tuottamaa liikevaihtoa vuodessa. Orion ei luonnollisesti ilmoita Stavelon kateprosentteja, mutta koko yhtiö teki viime vuonna 26,7 %:a liikevoittoa liikevaihdosta. Koska alkuperälääkkeille kannattavuus on varmasti tätä parempi, arvioin Stavelon tuottaneen liikevoittoa viime vuonna noin 50 miljoonaa. Ilman ihmeitä Stavelo tuottanee liikevoittoa tuon 50 miljoonaa vielä patenttien päättymiseen 2012-2013 asti, jonka jälkeen tuotto romahtanee nopeasti alle 10 miljoonan. Toisin sanoen sijoittajat arvioivat romahduksen perusteella, että Stavelo ei tuota enää euroakaan liikevoittoa tulevina vuosina. Itse en siihen usko.

Ylireagoinnista aiheutuva kurssiromahdus ei kuitenkaan tarkoita vielä välttämättä hyvää ostotilaisuutta. Jos osake on ollut yliarvostettu ennen romahdusta, on "vääristä" syistä tapahtunut hinnan notkahdus ainoastaan palauttanut kurssitason lähemmäs oikeaa tasoa. Orionilla on lähivuosina juuri patenttien päättymiseen liittyvät haasteensa, jotka voivat huonossa tapauksessa rasittaa yhtiön tuloksentekokykyä ennakoitua enemmän. Varmuus siitä, oliko Orionin osake yliarvostettu ennen 1.4. tapahtunutta romahdusta, saadaan vasta tulevina vuosina. Joka tapauksessa noin 14,5 euron ostohinnalla p/e-luku on enää reilut 13,5, kun se vielä ennen romahdusta oli lähes 15,5.

Osakesalkku 1.4.2010

Aprillipäivän tilanne salkussani on seuraavanlainen:

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Nokia ______9,3 ____ 13,3
YIT _______ 9,2 ___ 9,9
Metso _____ 9,1 ___ 13,1
Aspo _______ 8,1 ___ 6,1
Kesko _____ 7,6 ____ 24,6
Neste Oil ___ 5,6 ____ 14,4
TeliaSonera __ 5,6 ___ 4,6
Fiskars _____ 5,5 ____ 8,4
Sanoma ____ 5,2 ____ 11,8
Orion B _____ 4,4 ___ 12,2
L&T ________3,9 ___ 18,9
Fortum ______ 3,7 ___ 17,8
Outotec _____ 3,6 ___ 9,7
Uponor _____ 3,5 ___ 21,9
Nordea ______ 3,0 __ 9,4
Cargotec _____2,7 ___ 29,1
Teleste ______ 1,9 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,8 ___ 8,9
UPM-Kymmene 1,2 ___ 11,1
Basware _____1,2____ 16,7
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 3,3

Yhteensä ____ 100

Salkun allokaatiossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime kuukausina. Uutena yhtiönä salkkua on tullut kuitenkin piristämään Basware, jonka painoarvo salkussani on vielä hyvin vaatimaton.

Myyntinappi on jo hienoisen pölyn peitossa ja hyvä niin. Salkussani kun ei ole yhtään ylimääräistä euroa verottajalle tai välittäjälle annettavaksi. Ainoa yhtiö, jonka myyntiä vakavasti harkitsen, on Tiimari. Näillä näkymin odotan vielä ainakin yhden osavuosikatsauksen syystä, että haluan katsoa ns. käänneyhtiökortin. Merkkejä siitä, tuottavatko yhtiön rajut saneeraukset, liikkeiden sulkemiset ym. tulosta, pitäisi mielestäni näkyjä jo 1Q:lla. Jos luvut yllättävät positiivisesti, voi kurssi hieman ponnahtaa paremmille myyntihinnoille.

Jos näyttöä käänteestä parempaan ei ole luvuista luettavissa, lienee aika kuitata tappiot Tiimarista ja käyttää vapautuvat vähäiset eurot ja aika taloudellisesti tuottoisempiin sijoituskohteisiin. Niin tai näin - Tiimarin omistus on ollut erinomainen oppitunti osakesijoittamisesta kiinnostuneelle.

Uutena salkkuun: Basware

Olen ostanut alkuviikolla ensimmäisen erän Baswarea salkkuun noin 16.7 euron hinnalla. Tulen täydentämään jo lähiaikoina osakepottiani, mikäli viime päivinä vallinnut myyntipaine laskee osakekurssia edelleen.

Jälkikäteen arvioituna osakeostot olisi tullut aloittaa jo kauan sitten. Yhtiön kovat tilinpäätösluvut vuodelta 2009 kuitenkin yllättivät monet - minut mukaan lukien. Koska ostan osakkeita ainoastaan ajatuksella, että pidän niitä useita vuosia, en lopulta keksinyt parempaa ajankohtaa ryhtyä omistajaksi kuin nyt.

Ostohinnalle osakkeen p/e-luku on lähes 21, joten odotuksia tuloskasvusta nykyhinnassa jo on reilusti. Arvioni mukaan yhtiöllä on tulevina vuosina kuitenkin mahdollisuudet täyttää nämä odotukset ja siten tarjota osakkeenomistajille hyvää tuottoa.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 92,6 miljoonaa ja kasvua siinä oli 7,6 %:a edellisvuodesta. Ajanjaksolla 05-09 yhtiön keskimääräinen liikevaihdon kasvuprosentti on ollut 24 %:a. Koska vuosi 2009 oli ns. lamavuosi, arvioin tämän vuoden liikevaihdon kasvun ylittävän viimevuotisen kasvun, mutta jäävän vielä selvästi alle keskimääräisen kasvun. Yhtiön liikevaihto asettunee välille 104-110 miljoonaa.

Yhtiön liikevoittoprosentti oli viime vuonna 12,8 %:a, mikä taas ylitti ajanjakson 05-09 keskiarvon, joka oli 11,1 %:a. Liikevoiton kohentuminen johtui pääosin kulusäästöistä, mistä syystä liikevoittoprosentti säilynee myös kuluvana vuonna suunnilleen samana. Liikevaihto-odotusteni täyttyessä yhtiö tehnee liikevoittoa vuonna 2010 yhteensä 13-14 miljoonaa.

Yhtiön tulos verojen jälkeen oli vuonna 2009 noin 9 miljoonaa, mikä vastaa 9,8 %:a liikevaihdosta. Kasvua edellisvuoteen tuloksessa oli huimat 37,8 %:a. Ajanjaksolla 05-09 tulos ollut keskimäärin 7,3 %:a liikevaihdosta. Yltääkseen osakekurssiin ladattujen odotusten mukaiseen osakekohtaiseen tulokseen, tulee yhtiön pystyä lähes viime vuotta vastaavaan 9,8 %:n tulokseen liikevaihdosta.

Mielestäni ostohintani 16,7X on käypä hinta laadukkaasta yhtiöstä. Yhtiö on osoittanut pystyvänsä kannattavaan kasvuun kaikissa suhdanteissa ja vieläpä ilman velkavipua. Erityisen suurella mielenkiinnolla odotan tietoja Muut-segmentistä eli Usasta ja Australiasta. Liikevaihdon kasvu oli siellä viime vuonna lähes 84 %:a, eivätkä alkuvuoden ponnistelut ennakoi huonoa vuotta tästäkään.

Onko Aspo kallis?

Aspon liikevaihto vuonna 2009 oli 329,4 Me (358,2 Me vuonna 2008).

Liikevoittoa tuli 15,3 miljoonaa euroa (14,1), mikä summa jakaantui segmenteille seuraavasti:

- ESL Shipping 14,7 miljoonaa euroa (15,6)
- Leipurin 3,2 miljoonaa euroa (3,1).
- Telko 3,1 miljoonaa euroa (1,0)
- Kaukomarkkinat 0,5 miljoonaa euroa (2,1)
- konsernihallinto ym. -6,2 miljoonaa euroa(-7,7)

Osakekohtaisena tuloksena em. tarkoittaa 0,33 euroa. Kun osakekurssi on tällä hetkellä 7,65 euroa, on p/e-luku jo yli 23. Omaa pääomaa yhtiöllä on osaketta kohti 2,59 euroa, joten p/b-luku on noin 2,9. Erityisesti p/e-luku on korkea ja normalisoituakseen tulee joko osakkeen hinnan laskea tai tuloksen nousta. Osakkeenomistajana tottakai toivon jälkimmäistä, mutta mitkä ovat Aspon mahdollisuudet siihen vuonna 2010.

Konsernina Aspon tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan vuonna 2010 ja yhtiö itse katsoo, että sillä on edellytyksiä kasvattaa liikevaihtoa sekä parantaa osakekohtaista tulosta.

Koska Aspo on osiensa summa, pidän tarpeellisena arvioida tavoitteita ja odotuksia segmenttikohtaisesti.

ESL Shipping

ESL:n liikevaihto pysynee vähintään vuoden 2009 tasolle eli 64 miljoonassa eurossa. Pientä liikevaihdon kasvua voivat tarjota kasvava aluskapasiteetti sekä kuljetusmäärien palautuminen terästeollisuudessa. Mainittavaa liikevoittotason laskua ei ole odotettavissa, koska merkittävä osa vuoden 2010 kuljetuskapasiteetista on katettu pitkäaikaisin sopimuksin. Kertaeristä puhdistetun liikevoiton arvioin olevan vähintään viime vuotta vastaava 11,8 miljoonaa euroa.

Leipurin

Leipurin liikevaihto kasvanee yhtiön tavoitteen mukaisesti. Kasvu on pääosin orgaanista ja se syntyy uusilta markkinoilta. Vaikka projektitoimitusten tilauskanta oli laskenut vuoden takaisesta, en usko sen painavan Leipurin liikevaihtoa mainittavasti. Leipurin liiketoiminta on melko ennustettavaa, mistä syystä uskon yhtiön arvioon liikevoittotason säilyttämisestä. Liikevoittoa yhtiö kasvattanee liikevaihton kasvun seurauksena noin 3,4 miljoonaan euroon (3,2 Me).

Telko

Telko arvioi, että vuonna 2009 tehtyjen organisaation sopeutustoimien säästövaikutus vuoden 2010 kiinteissä kuluissa olisi vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa ja tehostuksen yhtiö toteaa jatkuvan.

Lisäksi yhtiö perustaa vuoden alussa Kiinaan tytäryhtiön. Koska toiminta perustuu alkuvaiheessa pohjoiseurooppalaisen muoviasiakaskunnan Kiinan toiminnan palveluun, oletan toiminnan olevan kannattavaa jo heti aloitusvuonna. Telko jatkaa myös Venäjälle ja IVY-markkinoille laajentumista.

Koska lisäksi raaka-aineiden hinnat nousivat loppuvuotta kohti, arvioin liikevaihdon kasvavan maltillisesti yli 135 miljoonaan (128,8 Me). Liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien takia arvioin kertaeristä puhdistetun liikevoiton olevan noin 4,2 miljoonaa euroa (2,6 Me).

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat on Aspon pienin palanen. Koska Kaukomarkkinat toimivat kasvavilla markkinoilla ja yhtiö tuo lisäksi uusia tuotteita, yhtiön liikevaihto ylittänee viime vuoden 36,4 miljoonaa euroa. Arvioin, että Kaukomarkkinoilla on edellytyksiä parantaa liikevoittoa noin 1,2 miljoonaan euroon (0,5 Me). Vuoden 2009 tuloksessa oli 0,5 miljoonan euron negatiivinen kertaerä. Lisäksi yhtiö myi tappiolliset komponentti- ja mekatroniikkajaokset.

Muu toiminta eli konsernihallinto

Telko-kauppa on nyt saatu järjestelyjen puolesta sulateltua ja Aspo ilmoittikin, että viimeisten neljänneksen kulutaso -1,1 miljoonaa euroa vastaa tavoitetta. Vuonna 2010 konsernihallinnon tulos lienee noin -4,5 mijoonaa euroa (-6,2 Me).

No, onko se Aspo sitten kallis?

Em.luvuilla yhtiön liikevoitto olisi noin 16 miljoonaa euroa. Koska EU:n komission hyväksyttävänä oleva tonnistoverolain muutos käytännössä poistaisi ESL:n maksamat verot, olisi voitto rahoituskulujen (-3,6 Me) ja verojen jälkeen noin 11 miljoonaa euroa (8,6 Me). Osakekohtainen tulos olisi 0,41 euroa, mikä tarkoittaisi nykyhinnalle p/e-lukua 18,6.

Mielestäni Aspo on hintava, mutta ei yliarvostettu. Tonnistoverouudistus tosin on nyt kokonaisuudessaan hinnassa leivottuna, eikä osakkeella ole enää nousuvaraa. Verouudistuksen kariutuminen tarkoittaisi hinnan putoamista 5-6 euron paikkeille.

Koska tavoitteeni ovat kaukana tulevaisuudessa, en lähde tässä vaiheessa maksamaan veroja ja kaupankäyntikuluja sekä spekuloimaan mahdollisella verouudistuksen kariutumisella. Istun tiukasti osakkeideni päällä, mutta lisäsijoitukseni tässä vaiheessa ohjaan toisiin, halvempiin osakkeisiin.

Töppäykset vuonna 2009

Huom. Kommenteissa toiseen kirjoitukseen liittyvää Aspo-keskustelua.

Sijoitusvuoteni 2009 oli monella tavoin onnistunut. Joukkoon mahtui kuitenkin kaksi selkeää töppäystä, joista toivottavasti opin jotain.

Ensimmäinen niistä tapahtui maaliskuussa. Tein tuolloin päätöksen myydä Nordean merkintäoikeuteni. Jälkikäteen arvioituna se ei ollut lainkaan järkevä ratkaisu. Myyntihetkellä osakkeen kurssi oli hieman yli 4 euroa ja veikkasin - siis todellakin veikkasin - sen notkahtavan vielä hieman alemmas uusien luottotappio-, alaskirjaus- tai muiden negatiivisten uutisten saattelemana. Kurssi kävikin pian myynnin jälkeen noin 3,5 euron hinnassa, vaikka varsinaisia yhtiökohtaisia uutisia ei Nordeasta tullutkaan. Ostoa en kuitenkaan tehnyt ja juna meni nopeasti ohi. Alle kuukautta myöhemmin osakkeen hinta ylitti jo 5 euroa. Nyt Nordean osake on noussut noin 80 %:a siitä päivästä, jolloin merkintäoikeuteni myin.

Myönnettävähän se on, että osaamiseni ei riitä lyhytaikaiseen spekulointiin. Eikä asiaa tehnyt yhtään helpommaksi se, että kyseessä oli juuri Nordean osake, jonka analysointia pidän omistamistani osakkeista kaikkein vaikeimpana.

Toinen töppäykseni tapahtui loppuvuodesta, jolloin olin jo unohtanut edellä mainitut merkintäoikeudet. Koska en ollut "mielestäni ja muistini mukaan" myynyt mitään vuoden aikana, päätin tehdä pienen salkun viilauksen ja parin sadan euron verovoiton hyödyntämällä tiettyä verosäännöstä.

Luovutusvoittohan on verovapaa, kun luovutushinnat yhteensä alittavat verovuoden aikana 1000 euroa. Tätä hyödyntääkseni myin salkkuni pohjalla olleen pienen erän Rautaruukin osaketta yli 40 %:n ja hieman suuremman pienen erän Outotecin osaketta yli 120 %:n voitolla. Luovutushinnan laskin jäävän juuri tuon 1000 euron alle. Turpiinhan siinä tuli, kun mieleeni tulivat Nordean merkintäoikeuksien myynnistä saadut eurot, jotka nostivat luovutushinnan hieman yli tuon 1000 euron.

Jotain edellä mainitut töppäykset ovat minulle maksaneet. Tarkkaa hintaa on mahdoton laskea, koska raha on kadottanut jo jälkensä. Myyntien jälkeen olen ostanut mm. Aspoa, TeliaSoneraa ja Fortumia.

Osakesalkku 2.3.2035

Päätin selvittää, minkälaisen salkun voin realistisesti saavuttaa kurinalaisella ja pitkäjänteisellä osakesijoittamisella. Apunani käytin Pörssisäätiön tuottolaskuria toistuvalle sijoitukselle.

http://www.porssisaatio.fi/laskurit/tuottolaskuri-jatkuva-sijoitus

Oletusarvoina laskelmille pidin 0 euron alkupääomaa, 12 sijoitusta vuodessa ja 25 vuoden sijoitusaikaa. Reaalituottoprosentteina käytin mielestäni maltillisia 6, 7 ja 8 prosenttia.

Kun kuukausittainen sijoitus on 500 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 338 000, kun tuottoprosentti on 6
- 391 000, kun tuottoprosentti on 7
- 454 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 600 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 405 000, kun tuottoprosentti on 6
- 469 000, kun tuottoprosentti on 7
- 545 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 700 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 473 000, kun tuottoprosentti on 6
- 548 000, kun tuottoprosentti on 7
- 636 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 800 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 541 000, kun tuottoprosentti on 6
- 626 000, kun tuottoprosentti on 7
- 727 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 900 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 608 000, kun tuottoprosentti on 6
- 704 000, kun tuottoprosentti on 7
- 818 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 1 000 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 676 000, kun tuottoprosentti on 6
- 783 000, kun tuottoprosentti on 7
- 908 000, kun tuottoprosentti on 8

Pienimmälle pääomalle 6 prosentin vuotuinen tuotto tarkoittaisi 28 %:n veron jälkeen nettona 14 600 euroa. Ei huono. Suurimmalle pääomalle vastaavasti 8 %:n tuotto olisi 52 300 euroa. Ei todellakaan huono.

Tavoitteeni näyttäisi olevan saavutettavissa - ainakin paperilla ja jopa ennen vuotta 2035. Tämä kuitenkin edellyttää kahta asia: ensinnäkin osakesalkkuun tulee lisätä pääomaa riittävän paljon ja toiseksi tuottoprosentin tulee olla mahdollisimman korkea. Em. syistä pidän jatkossakin osakepainon salkussani aina lähellä 100 prosenttia. En pidä salkussani minkäänlaista "vararahastoa" poikkeuksellisia ostotilaisuuksia varten, koska arvioin menettäväni enemmän vararahaston matalassa tuotossa kuin voittavani satunnaisen ostotilaisuuden hyödyntämisessä.

Osto: L&T

L&T julkaisi tilinpäätöksensä 10.2.2010. Osakekurssi ei siihen juuri reagoinut, vaan syyskuusta 2009 alkanut laskutrendi on hitaasti mutta vakaasti jatkunut. Mielestäni nyt oli aika sipaista osaketta salkkuun, sillä arvioin osakekurssin kääntyvän nousuun viimeistään tämän vuoden aikana oletuksella, että taloudessa ei yleisesti tapahdu mitään nykyistä taantumaa kummenpaan.

Vuonna 2009 yhtiön liikevaihto oli 582,3 miljoonaa euroa (606,0 milj. vuotta aiemmin) ja liikevoitto 50,3 miljoonaa euroa (55,5 milj. e). Liikevoittoprosentiksi muodostui 8,6 %, mikä tarkoittaa vain noin kymmenyksen pudotusta viiden vuoden keskiarvoon.

Positiivisena pidän yhtiön operatiivisen toiminnan liikevoittoa 51,3 miljoonaa euroa (45,0 milj. e). Yhtiön on täytynyt onnistua kulujen karsinnassa hyvin, koska tulosta painavat liikevaihdon laskun lisäksi kutistuvat katteet. Yhtiö kertoo, että kilpailutukset ovat lisääntyneet samalla kuin lisäpalveluiden myynti on hiipunut, eikä muutosta parempaan ole vielä nähtävissä.

Yhtiötä ovat rasittaneet viime vuosina useat, takkuavat investoinnit kuten Biowatti, pellettitehtaat, Keravan kierrätyslaitos ja L&T Recoilin regenerointilaitos. Kuluvana vuonna investointitaso näyttäisi palautuvan "normaaliin" n. 45 miljoonaan. Lisäksi regenerointi- ja kierrätyslaitoksien voi alkaa odottaa tuottavan muutakin kuin kuluja vuoden 2011 alkuun mennessä.

Yhtiö arvioi vuoden 2010 liikevaihdon ja operatiivisen toiminnan liikevoiton olevan samalla tasolla kuin vuonna 2009. Koska yhtiön toimiala on erittäin ennustettava, pidän yhtiön omaa arviota melko luotettavana. Mielenkiintoisia olisivat kuitenkin yhtiön näkymät vuosille 2011 ja 2012.

Itse arvioin liikevaihdon ja operatiivisen toiminnan liikevoiton kääntyvän kasvuun viimeistään vuoden 2011 alussa. Erityisesti tuloksen kasvu voi tällöin yllättää posiviisesti. Perusteluina tälle oletukselle ovat mm. parempikatteisten lisäpalveluiden myynnin kasvu, kiinteissä kuluissa saadut pysyvät säästöt ja henkilöstökulujen pysyminen hallinnassa. Korkea työttömyys pitänee työvoiman saatavuuden hyvänä, työtekijöiden vaihtuvuudesta aiheutuvat kulut matalana ja palkkakehityksen hillittynä.

Osingoksi yhtiön hallitus ehdottaa jo neljättä kertaa peräkkäin 0,55 euroa/osake. Mikäli yhtiö ei hairahdu älyttömiin investointeihin, uskon osingon olevan tästä ikuisuuteen vähintään tuo 0,55 euroa/osake, mikä vastaisi 15 euron ostohinnalle reilun 3,6 prosentin tuottoa.

Oston jälkeen L&T:n osuus salkustani on noin 4,6 prosenttiyksikköä.

Osakesalkku Balancen silmin

Balancen lista on Henri Eloon henkilöitynyt analyysimalli, joka perustuu tietyin painotuksin seuraaviin 12 muuttujaan:

- tulostuotto
- osinkotuotto
- toteutunut/vaadittu tuloskasvu -luku
- P/B-luku
- oman pääoman tuottoprosentti
- liiketulosprosentin vaihtelu
- liikevaihdon kasvu
- nettovelkaantumisaste
- osaketuoton vaihtelu
- osakkeiden likviditeetti
- Sharpen-luku
- volatiliteetti.

Balancen listalla on huomioitu kaikki 124 pörssiyhtiötä, mikä tekee listasta mielestäni erittäin käyttökelpoisen työkalun oman salkun arviointiin. Monien pankkiiriliikkeiden ym. toimijoidet top-listoilla pyörivät usein vain suuret yhtiöt tai ko. toimijan itsensa seuraamat yhtiöt.

Salkkuni yhtiöiden sijoitukset listalla (11.1.2010) ovat seuraavat:

5 Orion
6 Fortum
10 Outotec
11 Fiskars
12 Lassila & Tikanoja
16 TeliaSonera
17 Nordea
18 Pohjola
20 Metso
26 Sanoma
31 Nokia
41 Aspo
42 YIT
47 Neste Oil
48 Kesko
50 Cargotec
60 Uponor
61 Teleste
78 UPM
101 Tiimari

Keskiarvosijoitus salkkuyhtiöilleni on sija 35. Suhteutettuna kunkin osakkeen painoon salkussani keskiarvo kohentuu "sijaan" 30,28. Balancen listan TOP-10:stä löytyy 5 yhtiötä 20:stä. TOP-25:stä löytyy jo 11 yhtiötä. Vain kaksi yhtiötä UPM ja Tiimari ovat listan puolivälin heikommalla puolella.

Koska ajatukseni on hajauttaa sijoitukseni noin 20:een (enintään 30:een) osakkeeseen, pidän nykyistä salkkuni sijoitusta Balancen listalla melko hyvänä.

Mielestäni Balancen listaa ei voi kuitenkaan suoraan käyttää uusien ostojen ja myyntien pohjana, koska lista ei huomioi mitenkään yhtiön ulkopuolisia tekijöitä eikä yhtiön näkymiä. Esimerkiksi Aspon osakkeen kurssissa näkyy jo todennäköisesti tuleva tonnistoverouudistus. Balancen listan fundamenteissa tonnistoverouudistus näkyy kuitenkin aikaisintaan vuoden 2010 lopusta alkaen. Samoin esimerkiksi Neste Oilin biodieseltuotannon alkamista tai Orionin patenttisalkun rapistumista 2011 alkaen lista ei tunnista.

Oma sijoitusosaamiseni ei kilpaile samassa sarjassa Henri Elon tai muiden Balancen listan laatijoiden kanssa, joten minun lienee jatkossakin aika ajoin syytä tehdä vertailua oman salkkuni ja Balancen listan välillä. Erityisen aiheellista on miettiä, miksi listan jumbosijoilla olevat yhtiöt (Tiimari, UPM, Teleste) ansaitsevat paikat salkussani. Vai ansaitsevatko?

Osto: TeliaSonera

Lisäsin TeliaSoneran painoa salkussani noin 6 prosenttiin ostamalla osaketta hitusen alle 5 euron kappalehintaan. Osakkeen keskihankintahinta nousi oston myötä salkussani yli 4,5 euron.

TeliaSonera julkisti tilinpäätöksensä 11.2.2010. Osakekurssi ei tilinpäätöksestä juuri hätkähtänyt, vaan kurssi on edelleen samoilla 5 euron luvuilla.

Osinkoaan yhtiö nosti lähes 20 prosenttia 2,25 kruunuun, mikä vastaa 54 prosenttia nettotuloksesta. Nykykurssille ehdotettu osinko antaa noin 4,4 prosentin tuoton. Osingoista pitäville mieluinen uutinen oli myös se, että yhtiö jakaa uuden osinkopolitiikkansa mukaan jatkossakin puolet nettotuloksestaan.

Lisäksi yhtiö ilmoitti, että ylimääräistä pääomaa palautetaan tietyin edellytyksin omistajille. Oletan kuitenkin tämän pääoman palautuksen tapahtuvat omia osakkeita ostamalla.

Odotan TeliaSoneralta hyvää tulosta myös seuraavina vuosina. Tulosta tukevia tekijöitä ovat arvioni mukaan mm. liikevaihdon kasvu Aasiassa, jossain vaiheessa yhtiön eduksi kääntyvät valuuttakurssit, Espanjan toimintojen kääntyminen plussalle (joko vihdoin?) sekä taantuman aikana suoritetut kustannusten karsinnat.

Käyttöomaisuusinvestoinnit tosin palaavat väistämättä rasittamaan alan yhtiöitä TeliaSonera mukaan luettuna. Osakekurssiin vaikuttaisi positiivisesti ns. ulkomaisten sijoittajien palaaminen osakasluetteloon.

Suurin riski yhtiölle on luonnollisesti Megafon-omistus. Riski voi realisoitua osakkeenomistajalle joko positiivisesti, negatiivisesti tai ei mitenkään. Tällä hetkellä yleinen mielipide ja osakkeen kurssi heijastelevat negatiivista riskiä. Itse en siihen usko. Vaikka Venäjällä kaikki on mahdollista, arvioin huonoimmassakin tapauksessa TeliaSoneran jäävän tapaus Megafonista "omilleen". Tällöin osake on nykykurssissaan ostohinnoissa.

Jään odottamaan osinkoja sekä seuraamaan, tarjoaisiko jokin uutinen tai vastaava vielä ostotilaisuuden. Nykyhinnalla ja -tiedoilla en enää lisähankintaa tee, vaan harkitsen salkun pohjalla makaavan vähäisen käteisen sijoittamista muihin salkkuuni sopiviin yhtiöihin.

Harkinnassa: Teleste

Teleste kuuluu salkkuni niihin ostoihin, joissa olen tehnyt etukäteen liian vähän selvitystyötä ymmärtääkseni yhtiön liiketoimintaa ja sitä kautta osakesijoituksen mielekkyyttä. Lähes ratkaiseva peruste ostoilleni olivat yhtiön sisäpiiristä mutkan kautta saamani epäviralliset, mutta erittäin positiiviset signaalit yhtiön potentiaalista.

Teleste kuuluu painoarvoltaan salkkuni pienimpiin osakkeisiin noin 6 euron keskihinnalla. Osakekurssi on tällä hetkellä noin 3,9 euroa.

Kysymys onkin se, mitä tehdä Telestellä? Myydä, pitää vai lisätä?

Tilinpäätöksen (3.2.2010) mukaan liikevaihto oli 141,7 (108,7) miljoonaa euroa kasvaen vertailuvuodesta 30,3 %.

Liikevaihto kasvoi kuitenkin lähinnä Saksassa yrityskaupan johdosta. Ilman yrityskauppaa liikevaihto olisi laskenut verrattuna vuoteen 2008. Vuonna 2010 liikevaihto kasvanee, kuten yhtiö on itsekin arvioinut. Oman arvioni mukaan kasvu on kuitenkin vaatimatonta.

Tilinpäätöksen (3.2.2010) mukaan liiketulos oli 2,5 (5,6) miljoonaa euroa ja jäi 55,2 % vertailuvuodesta. Liiketulos sisältää 0,8 miljoonan euron arvonalennuspoiston.

Yhtiöllä on edelleen liikearvoa taseessaan 31,6 miljoonaa ja muita aineettomia 7,6 miljoonaa. Suurin osa liikearvosta on peräisin Saksan yrityskaupasta. En näe erityisiä negatiivisia riskejä Telesten taseessa, joskaan en maallikkona kovin hyvin osaa arvioida niitä aineettomia oikeuksia ja liikearvoja, jotka perustuvat alan teknologiaan.

Tilinpäätöksen (3.2.2010) mukaan saadut tilaukset kasvoivat vertailuvuodesta 27,3 % ja olivat 151,0 (118,6) miljoonaa euroa, joista Broadband Cable Networksin tilaukset 131,8 (101,4) miljoonaa euroa ja Video Networksin tilaukset 19,2 (17,2) miljoonaa euroa.

Tilauskertymän kasvaminen erityisesti loppuvuotta kohti oli positiivista. Tilauskertymästä kuitenkin osa selittyy yrityskaupasta. Lisäksi yhtiö kertoo hintakilpailun kiristyneen erityisesti Broadbandin alueella. Oletettavaa siten on, että katteet uusissa tilauksissa ovat entistä kapeammat. Katteiden kapeneminen vaimentaa myös arvioidun liikevaihdon kasvun tuomaa tulosparannusta. Vaikka yrityskauppa on lisännyt kassavirtaa tuottavan palveluliiketoiminnan osuutta, ovat yhtiön tilauskirjassa tapahtuvat muutokset edelleen riippuvaisia yksittäisistä tilauksista.

Tilinpäätöksen (3.2.2010) mukaan hallitus ehdottaa, että osinkona jaetaan 0,08 (0,12) euroa ulkona oleville osakkeille. Osinkotuottona nykyhinnalle ehdotettu 0,08 euroa per osinko olisi noin 2 prosenttia.

Ratkaisua suuntaan tai toiseen en vielä osaa tehdä, vaikka olenkin kallistumassa myynnin puoleen. Perusteluna toistaiseksi on vain sijoittamisen perusviisaus: Älä sijoita sellaiseen, mitä et ymmärrä.

Osakesalkku 4.2.2010

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

YIT _______ 10,0 ___ 9,9
Metso _____ 9,9 ___ 13,1
Nokia ______8,9 ____ 13,3
Aspo _______ 7,6 ___ 6,1
Kesko _____ 6,8 ____ 24,6
Fiskars _____ 5,7 ____ 8,4
Sanoma ____ 5,5 ____ 11,8
Neste Oil ___ 5,2 ____ 14,4
Orion B _____ 5,1 ___ 12,2
TeliaSonera __ 4,4 ___ 4,5
Fortum ______ 4,1 ___ 17,8
Uponor _____ 3,8 ___ 21,9
Outotec _____ 3,5 ___ 9,7
Cargotec _____3,2 ___ 29,1
L&T ________3,1 ___ 20,7
Nordea ______ 3,0 __ 9,4
Teleste ______ 1,8 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,7 ___ 8,9
UPM-Kymmene 1,1 ___ 11,1
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 5,0

Yhteensä ____ 100

Osakesalkkuni on lihonut tasaisesti viimeisen parin kuukauden aikana - kiitos pienen cash-ruiskeen ja onnistuneiden osakeostojen. Arvioni mukaan olen saavuttanut nyt lähes 4 % tavoitteestani, joka kryptisesti ilmaistuna on 30.000 euron vuosittaiset nettotulot vuoden 2009 rahanarvossa mitattuna. Suotuisien osakesäiden vallitessa 5 %:n rajapyykki ylittynee vielä kuluvan vuoden aikana.

Osto: Fortum

Fortum julkaisi tänään tilinpäätöksensä, joka ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Osakekohtainen tulos oli 1,48 euroa eli melkolailla arvioni mukainen. Osinkoehdotus 1 euro per osake sen sijaan yllätti lievän positiivisesti.

Uutiset Venäjältä olivat odotettuja eli hanke etenee kaikilta osin suunnitellusti. Positiivinen yksityiskohta oli Russia-divisioonan liikevoitto 4Q:lta. Liikevoitto oli tosin nimellinen 7 miljoonaa, mutta joka tapauksessa merkki siitä, että 4 miljardin investoinnin takaisinmaksu on alkanut.

Huolimatta Venäjän hankkeesta ja TVO/Areva-riidasta, näen Fortumin osakkeen melko matalariskisenä sijoituksena, joka tarjoaa vähintään 4-6 %:n osinkotuottoa nykyhinnalle (18,5) vuodesta 2011 eteenpäin. Kuluvalta vuodelta osinkotuotto on ko. hinnalle 5,4 %:a.

Odotan osakekohtaisen tuloksen nousevan maltillisesti kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen. Viime vuoden tulokseen vaikuttivat alentavasti mm. kertaluonteiset tuotannonalenemiset Ruotsissa. Vastaavasti tänä vuonna sähkökapasiteetin lisäystä pitäisi tulla Venäjällä alkaen kolmannesta neljänneksestä.

Muun muassa em. perusteilla ostin tänään osaketta hintaan 18,5X euroa per osake. Oston jälkeen Fortumin paino salkussani on reilut 4 prosenttiyksikköä.

Toistaiseksi en enää harkitse Fortumin lisäystä, vaan jään odottelemaan osinkojen kilahdusta tililleni. Lisäostoja tulen harkitsemaan näillä näkymin vasta tilanteessa, jossa osake jostain syystä painuu kohti 17 euroa tai vieläpä alle. Nykytiedoillani en näe kuitenkaan mitään Fortumista johtuvaa syytä osakkeen hinnan laskulle.

Osto: Fortum

Joulukuun -09 puolivälissä puntaroin Fortumin oston mielekkyyttä silloisella hintatasolla 17,50 - 18 euroa. Heti blogikirjoitukseni jälkeen osake kiri nopeasti yli 10 %:a aina hintaan 19,78 euroa asti. Kirjoituksellani ja osakkeen hinnan nousulla ei kuitenkaan liene yhteyttä.

Nyt osake on palannut takaisin joulukuun puolivälin tasoille - Fortumista riippumattomista syistä, mistä syystä sain tilaisuuden lisätä osaketta salkkuuni hintaa 18,01 euroa per osake. Osakkeen paino salkussani on nyt noin 3 prosenttiyksikköä.

Perustelut osakkeen ostamiselle olen esittänyt jo aiemmin, eivätkä ne ole viimeisen reilun kuukauden aikana muuttuneet.

Yhtiö julkaisee tuloksensa 3.2.2010. Suuria yllätyksiä en odota. Osakekurssi saattaa kuitenkin reakoida positiivisesti, jos tiedotteesta löytyvät seuraavat tiedot:

- Osinko on 1,00 euroa tai enemmän,
- Venäjän hanke etenee kaikilta osin suunnitellusti ja
- Venäjän hanke kääntyy voitolliseksi viimeistään toisen kvartaalin aikana.

Em. mainitut eivät ole varsinaisia yllätyksiä tai uutisia, mutta sijoittajat haluavat nähdä mustaa valkoisella yksiselitteisesti ilmaistuna.

Pidän jatkossakin mieleni ja salkkuni avoinna Fortumin lisähankinnoille.

Osto: Nordea

Tänään on tullut ostettua Nordean osaketta hintaan 6.7X euroa kappale. Oston jälkeen Nordean osuus salkustani nousi noin 3,2 prosenttiin. Samalla omistukseni keskihinta laski noin 9,4 euroon.

Nordea on maksanut viimeisen kymmenen vuoden aikana osinkoa keskimäärin 0,295 euroa per osake. Tämän päivän ostohinnalle se tarkoittaisi lähes 4,4 prosentin osinkotuottoa. Uskon Nordean kykenevän samaan myös seuraavalla kymmenvuotisjaksolla.

Vuodelta 2009 Nordea 0,295 euron osinkoa tuskin kuitenkaan maksaa, vaan pidän todennäköisempänä 0,20-0,25 euron osinkoa, mikä prosentteina tarkoittaisi 2,9-3,7 prosentin osinkotuottoa ostohinnalle.

Nordean tulos/osake on 0,61 euroa ja p/e-luku 11,15. Tulos/osake- sekä p/e-luvuissa tuloksena käytetään viimeisten 12 kuukauden liukuvaa kertaeristä oikaistua nettotulosta. (Lähde: Kauppalehti)

Vuoden 2009 lukujen arvioin ylittävän edellä mainitut luvut.

Pitemmällä ajanjaksolla (yli 4 v) arvioin osakkeen tuottavan myös kohtuullista vähintään 5 prosentin vuotuista arvonnousua. Arvonnousun ajureina toimivat mm. luottotappioiden kääntyminen laskuun, sijoitus- ja palkkiotuottojen kääntyminen kasvuun sekä Nordean markkina-aseman vahvistuminen entisestään Itämeren alueella.

Osto: Aspo

Olen ostanut erän Aspoa juuri alle kuuden euron hintaan. Oston jälkeen Aspon paino salkussani on noin 7 prosenttia, mihin olen tyytyväinen. Lisäostoja en toistaiseksi ole enää tekemässä.

Viimeisen ostoni tein lähes viipymättä tutustuttuani Aspon pörssitiedotteeseen Aspo järjestää pääomamarkkinapäivän 19.1.2010.

http://www.aspo.fi/portal/fi/tiedotteet/porssitiedotteet/?id=1373146

Aspoa olen seurannut jo pitkään, joten päätös ostosta ei ollut nopea - mutta päätös ostoajankohdasta oli. Pörssitiedotteessa on erityisesti yksi kohta, jonka arvioin olevan osakkeenomistajalle varsin mieluisa.

Se on tonnistoverouudistus, josta yhtiö vihjaisi jo 3Q:n osarissa yhdellä lauseella. Uudistus on tarkoitus tulla voimaan takautuvasti 1.1.2010 alkaen ja se koskisi keskeisesti Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa matkustaja-alukset poisluettuna.

Verouudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavasti:

Varustamoyritykset ovat maksaneet yhteisöjen tuloveroa vuosina 2003—2007 noin 30—50 miljoonaa euroa vuosittain. Mikäli varustamot siirtyisivät laajassa mitassa tonnistoverotuksen piiriin, yhteisöveron tuotto voisi alentua vähintään 30—50 miljoonalla eurolla vuosittain. Tonnistoverotettavan tulon perusteella maksettavaksi pantavan yhteisöveron määrä voidaan arvioida noin 0,5 miljoonaksi euroksi.

Tonnistoverotusta on esitetty uudistettavaksi erityisesti siten, että tuloverotuksen aikana syntynyt piilevä verovelka poistettaisiin tonnistoverojärjestelmään siirtyvältä varustamoyritykseltä. Varustamoilla oli vuoden 2008 päättyessä taseisiin kirjattua poistoeroa yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Jos verovelka annettaisiin kokonaan anteeksi, tuen määrä olisi tältä osin 26 prosentin verokannalla noin 156 miljoonaa euroa.

Koska ESL:llä on 15 % Suomen kauppalaivastosta, joka käsitykseni mukaan sisältää myös uudistuksen ulkopuolelle jäävät matkustaja-alukset, tarkoittaa se oman arvioni mukaan uudistuksen toteutuessa 4-10 miljoonan vuosittaista verohyötyä ESL:lle. Eurot näkyisivät lähes suoraan Aspon tulosrivillä - vuosittain. Koska monet ESL:n kilpailijat toimivat jo edullisten verotusten alaisuudessa, kohdistuu etu poikkeuksellisen suoraan juuri ESL:lle.

Odotan erittäin mielenkiinnolla pääomamarkkinapäivänä julkaistavaa materiaalia.

Basware jäi ostamatta

Joulukuun puolivälissä laittamani ostotoimeksianto Baswaresta reilun 13 euron hintaa jäi toteutumatta. Tällä hetkellä kurssi on kohonnut jo 15.65 euroon eli lähes 20 prosenttia yli tavoittelemani ostohinnan. Yhtiö on edelleen erinomainen, mutta osake on mielestäni nyt kallis.

Rajuun kurssipyrähdykseen oli lähinnä kaksi syytä: osakkeen tavanomaistakin ohuempi vaihto sekä kolme kauppaa Yhdysvaltoihin, jotka yhtiö julkisti pörssitiedotteilla vuoden lopussa.

Baswaren hankintayritykseni muistuttaa taas siitä tosiseikasta, että pitkäjänteisen osakesijoittajan tai -säästäjän ei kannata tavoitella ostohinnassa sitä viimeisen sentin tai prosentin "säästöä". Jos hyvä ostos tulee eteen, kannattaa se ostaa päivän hintaan. Suurimmat "häviöt" tulevat siitä, että osakkeen hinta karkaa ja ostot jäävät tekemättä - kuten allekirjoittaneelle nyt kävi.