Basware ei odota

Basware julkaisi osavuosikatsauksensa 2Q:lta 12.7.2010. Yhtiö ei pettänyt odotuksiani. Alla muutamia poimintoja osavuosikatsauksen riveiltä ja vähän rivien välistäkin.

- Nettovelkaantumisaste -21,8 %, omavaraisuusaste 62,3 % ja kassavirta selvästi positiivinen eli ei rahoitushuolia edes horisontissa.
- Yhtiö ylitti liikevaihto- ja tulostavoitteensa ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
- Keskisuurille yrityksille suunnattu SaaS-ratkaisu lanseerattiin 2Q:lla Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopan markkinat ovat vuorossa H2:lla eli automatisointipalvelujen kasvulle on eväitä.
- Muut-segmentin (sis. Pohjois-Amerikka ja Australia)asiakkaan sijainnin perusteella laskettu liikevaihto kasvoi 47,0 %:a verratuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Keskimäärin kasvu on ollut aiemipien 11 kvartaalien aikana 43,5 % eli kasvu on säilyttänyt vauhtinsa.
- Liikevaihto-, tulos-, henkilöstö- ym. lukujen perusteella vaikuttaa siltä, että yhtiön toimet Pohjois-Amerikassa ovat olleet oikeansuuntaisia ja ne etenevät aikataulussa.
- TJ Sihvo: Markkinat näyttävät lievästi edellisvuotta positiivisemmilta.

Kirjoitushetkellä osakkeen kurssi on kirinyt 18,36 euroon. Edellisessä Basware-kirjoituksessani totesin, että "harkitsen vakavasti Basware-pottini kasvattamista, mikäli osakkeen hinta ei karkaa koilliseen." Osakkeen suunta on ollut koillinen ja kauppoja ei ole siten syntynyt pohjaonginnastani huolimatta.

Taas vuosineljänneksen yhtiötä sulateltuani alan vakuuttua, että yhtiön suunta on tulevinakin vuosina koilliseen. Olisikohan aika hypätä vauhdista kyytiin, sillä Basware ei näytä odottavan?

Seligsonin ETF:stä vertailuluku salkulleni

Osakesijoittajalla pitää olla jokin vertailuluku, johon hän salkkunsa tuottoa vertaa. Ilman vertailulukua sijoittaja ei voi tietää, onko hän onnistunut sijoituksissaan. Esimerkiksi 10 %:n tuotto vuonna 2008 olisi ollut erinomainen, mutta vuonna 2009 sama tuottoprosentti ei olisi ollut enää niin mairitteleva.

Omana "epävirallisena" vertailulukuna olen pitänyt osingot huomioivaa OMX Helsinki CAP -indeksiä. Tämä vertailuluku on kuitenkin huono siitä syystä, että se on täysin teoreettinen. Tässä maailmassa ei ole sijoitustuotetta, jolla voisin ko. indeksiin sijoittaa, eikä minulla piensijoittajana ole kulut huomioiden luonnollisesti mitään mahdollisuutta seurata ko. indeksiä suorilla osakesijoituksilla.

Jatkossa seuraan Seligson & Co OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahaston soveltuvuutta salkkuni vertailuluvuksi. Se on ainut Helsingin pörssissä julkisen kaupan käynnin kohteena oleva ETF. Käytännössä voisin ostaa sitä nykyistä vastaavilla kaupankäyntikuluilla. Miinuksena joutuisin maksamaan vuotuisen hallinnointipalkkion suuruudeltaan 0,11 - 0,18 %. Lisäksi ETF maksaa yhtiöiden maksamat osingot ulos tuottona, mutta suorista osingoista poiketen tuotto verotetaan kokonaan pääomatulona.

Koska salkustani löytyy jo yli 20 suomalaista yhtiötä ja tarkoitukseni on hajautusta vielä hieman kasvattaa, olen saanut kuulla olevani indeksisijoittaja. Sitä en kuitenkaan mielestäni ole syistä, että salkustani edelleen puuttuu yli 100 suomalaista yhtiötä. Toiseksi ei ole juuri olemassa indeksituotteita, joihin sijoittaa. Kolmanneksi salkkuni vastaa vain noin 30 prosenttisesti sitä ainoaa tuotetta, joka markkinoilta piensijoittajan käyttöön löytyy.

Kuluvana vuonna olen päihittänyt ETF:n kirkkaasti. ETF:n arvo on noussut vuoden alusta vain 1,36 prosenttia, kun vastaavana ajanjaksona salkkuni tuotto on ollut hulppeat 1,80 prosenttia. Luvuissa ei ole huomioitu osinkoja/tuottoja.

Omaa menestystä arvioidessa tulee kuitenkin huomata lisäpääomaruiskeiden vipuvaikutus. Kurssinousut ja -laskut ovat ETF:ä jyrkempiä. Tilanne kuitenkin tasoittuu koko ajan salkun arvon kasvaessa ja lisäpääomaruiskeiden suhteellisen osuuden laskiessa.

Osakesalkku 30.6.2010

Puolet vuodesta 2010 on takana, joten on sopiva aika tarkistaa salkun kokonaistilanne.

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 9,8 ___ 13,1
YIT _______ 7,9 ___ 9,9
Nokia ______7,4 ____ 11,9
Kesko ______ 7,0 ____ 24,6
Aspo _______ 7,0 ___ 6,1
Orion ______ 6,0 (Orion B 4,7 / 12,2 ja Orion A 1,3 / 14,5)
TeliaSonera __ 5,5 ___ 4,6
Neste Oil ____ 5,1 ____ 14,4
Fiskars _____ 5,1 ____ 8,4
Fortum _____ 5,0 ___ 17,8
Sanoma ____ 4,4 ____ 11,8
L&T ________4,0 ___ 15,0
Outokumpu __ 3,6 ___ 12,9
Outotec _____ 3,5 ___ 9,7
Uponor _____ 3,1 ___ 16,0
Nordea ______ 2,8 __ 9,4
Cargotec _____2,7 ___ 29,1
Pohjola ______ 1,8 ___ 8,9
Teleste ______ 1,7 ___ 6,0
Basware _____1,3____ 16,7
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1

käteinen _____ 3,3

Yhteensä ____ 100

Vapun jälkeen salkusta on poistunut Tiimari ja uutena mukaan on tullut Outokumpu. Lassila & Tikanojaa, Uponoria ja Nokiaa olen hieman lisännyt.

Lisäksi kulupuolelle on vapun jälkeen tullut selvyyttä. Nordnetissa kaupankäyntikuluni ovat elokuun loppuun á 3 euroa/kauppa ja syyskuun alusta vuoden loppuun á 5 euroa/kauppa. Olen tyytyväinen lopputulokseen.

Lisäksi olen onnistunut tyydyttävästi siinä kaikkein tärkeimmässä eli kurinalaisessa säästämisessä. Olen sekä lisännyt salkkuun uutta pääomaa suunnitelman mukaisesti että pitänyt osakepainoni lähellä 100 prosenttia tekemällä keskimäärin 2,5 kauppaa kuukaudessa.

Salkkuun painoa Outokummusta

Olen ostanut kesäkuun alusta lukien ensimmäiset erät Outokumpua salkkuun ja osakkeiden keskihinta on toistaiseksi hieman alle 13 euron. Tarkoitukseni on jatkaa ostoja tulevina 24 kuukautena tasaisen epäsäännöllisesti ostopaikkojen ilmaannuttua. Arvioin, että 24 kuukauden kuluessa Outokumpu on ohittanut syklin pohjan.

Syklisyydestä johtuen pidän Outokummun kohdalla poikkeuksellisesti mahdollisena saavuttaa (kulut ja verot huomioiden) parempi tuotto ajoittamisella kuin syklin yli holdaamisella.

Edellisen syklin huippuvaihe oli osakekurssin perusteella syksyn 2006 ja kevään 2008 välillä, jolloin kurssi kävi jopa yli 33 euron ja keskikurssikin oli yli 25 euroa. Outokummun koneet kävivät täysillä käyttöasteilla, eivätkä osakkeita ostaneet nähneet tuloskasvulle esteitä. Ei ole syytä epäille, etteikö samankaltainen euforia vallitse taas seuraavan syklin huipulla.

Seuraava huippuvaihe ajoittunee arvioni mukaan jonnekin vuosien 2014 - 2020 väliin. Outokumpuunkin on syytä sijoittaa vain kärsivällistä rahaa.

Koska syklin huippujen ja pohjien tunnistaminen reaaliaikaisesti on - ainakin minulle - täysin mahdotonta, teen ostot ajallisesti hajauttaen. Vauhtisokeuden välttämiseksi tulen asettamaan myyntirajan heti, kun totean saaneeni ostot valmiiksi. Myyntiraja asettunee jonnekin 20 euron paikkeille, mikä tarkoittaisi noin 10-15 % vuotuista tuottoa oletuksilla, että ostojeni keskihinta ei nouse, yhtiön jakaman keskimääräisen osingon taso ei muutu ja että myynti tapahtuu vuosien 2015-2016 paikkeilla.

Tärkein oletus on kuitenkin se, että osakekurssi nousee tuonne 20 euron paremmalle puolelle. Ajureita osakekurssin nousuun on kuitenkin useita:

- orastavat merkit tilausten kasvusta ja hintojen noususta
- johdon optimismi
- euron heikkous
- maailman ja Euroopan talouksien elpyminen (ennemmin tai myöhemmin)
- kasvava läsnäolo Kiinassa, jossa kysynnän kasvu arviolta 15 % vuodessa
- Degerfors laajennus (+ 30 % kapasiteettia, käytössä 2014)
- Tornion ferrokromitehtaan laajennus (tuotannon kaksinkertaistaminen, käytössä 2013-2015)
- osuus Fennovoiman ydinvoimahankkeesta (käytössä 2025?)

Kiirettä Outokumpupotin kasvattamiseen en kuitenkaan näe. En edes yllättyisi, vaikka osaketta saisi vielä selvästikin alle kymmenen euron, missä hinnassa osake kävi viimeksi kesällä 2009.