Osakesalkku 1.5.2010

Vappuriennot otan vastaan seuraavanlaisella salkulla:

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 10,5 ___ 13,1
YIT _______ 8,4 ___ 9,9
Nokia ______8,3 ____ 12,7
Kesko ______ 7,3 ____ 24,6
Aspo _______ 6,8 ___ 6,1
Orion ______ 5,5 (Orion B 4,4 / 12,2 ja Orion A 1,1 / 14,5)
TeliaSonera __ 5,3 ___ 4,6
Neste Oil ____ 5,2 ____ 14,4
Fiskars _____ 5,1 ____ 8,4
Sanoma ____ 4,5 ____ 11,8
L&T ________3,9 ___ 18,9
Fortum _____ 3,8 ___ 17,8
Outotec _____ 3,8 ___ 9,7
Uponor _____ 3,5 ___ 21,9
Cargotec _____3,0 ___ 29,1
Nordea ______ 2,9 __ 9,4
Teleste ______ 2,0 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,7 ___ 8,9
Basware _____1,4____ 16,7
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 5,2

Yhteensä ____ 100

Huhtikuun aikana salkku täydentyi erällä Nokiaa ja erällä Orion A:ta. Myyntejä ei tälläkään kertaa nähty. Käteisen painoarvo salkussani on lisääntynyt poikkeuksellisen suureksi, mikä johtuu sekä yhtiöiden maksamista osingoista sekä salkun ulkopuolelta tekemästäni pääoman lisäyksestä.

Kesän kynnyksellä, kun mm. Osakesäästäjät saavat Nordnet-neuvottelunsa päätökseen, tulen käymään läpi omat osakesijoittamisen kuluni ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, olisiko kulupuolen muutoksilla saatavissa lisäeuroja tuottopuolelle...

Osto: Nokia

Salkkuun on nyt lisätty Nokiaa n. 9,3 euron hintaan. Oston jälkeen Nokia on nykykurssilla salkun kolmanneksi suurin sijoitus Metson ja YIT:n jälkeen n. 8,3 %:n painolla. Varaudun ostamaan vielä tulevien kuukausien aikana yhden erän Nokiaa, jos osakekurssi ilman uusia yllätyksiä painuu kohtuuttoman alas eli 7:llä alkaville luvuille.

Mielestäni draivereita Nokian mahdolliselle kurssinousulle ovat mm. OPK, Navteq, USA ja NSN. Kaikkia yhdistävät samat tekijät. Kaikki saavat sijoittajille pahan maun suuhun ja aiheuttavat ainakin omasta mielestäni negatiivista painetta yhtiön odotuksiin ja siten kurssikehitykseen.

Mutta mitä, jos...

OPK siirtyy tai siirretään syrjään ennen eläköitymistään 2013? Markkinat suurella todennäköisyydellä ottaisivat muutoksen positiivisesti vastaan. Vielä jos tilalle saadaan esim. nimekäs ja ansioitunut tj Yhdysvalloista, saa Nokia sijoituskohteena tästä takuuvarman piristysruiskeen. Niin tai näin, tällä hetkellä sijoittajat tuntuisivat uskovan ikuiseen OPK:n aikakauteen. Minä en usko.

Navteq alkaakin tuottaa tulosta? Oli ostos kallis tai ei, niin joka tapauksessa siitä on enää turha rutista. Kauppahinta on jo maksettu, eikä tehtyä saa tekemättömäksi. Nokian tase kestää tarvittavat alaskirjaukset ja osakekurssissa niitä on jo hinnoiteltu. Jos ja kun niitä tulevaisuudessa tehdään, uskon markkinoiden ottavan ne pitemmän päälle lähinnä tyytyväisyydellä vastaan, koska toimenpide vain "puhdistaa" yhtiötä ilman kassavirtavaikutuksia. Lisäksi Navteqissa on se mahdollisuus, että karttapojaiset palvelut todella muuttuvat välttämättömäksi osaksi mobiilimaailmaa. Tällöin Nokia saisi tuottoa sijoittamalleen kauppahinnalle. Itse ainakin uskon, että Nokiakin keksii jonkin ansaintamallin, jolla paikkatietoon sidotusta mobiilimainonnasta saadaan euroja omaan pussiin.

USA:ssa liikevaihto lähtisikin kasvuun? Nyt ensimmäisellä kvartaalilla Nokian liikevaihto oli 219 miljoonaan, joka syntyi 2,7 miljoonan puhelimen myynnistä. Nämä määrät ovat vain pisara Nokian valtameressä, eikä näiden osuuksien tippumisella ole mainittavaa merkitystä tulosrivillä. Toisin sanoen Nokialla on enää vähän hävittävää mutta paljon voitettavaa. Tämä tilanne mahdollistaa radikaalit muutokset USA-strategiassa ja jo tuleva tj voi laittaa palikat uusiksi. Pienikin menestys USA:ssa näkyisi lisäeuroina tulosrivillä, olisi suuri periaatteellinen voitto ja siivittäisi osakekurssia ylöspäin.

NSN olisikin kannattava? Nokia ja sijoittajat ovat ladanneet NSN:iin tulosodotuksia tasan 0, eikä NSN ole näitä odotuksia pettänyt. NSN on kuitenkin kvartaali kvartaalilta parantanut menoaan - kiitos kovan ja edelleen jatkuvan kulukuurin - ja saanut lisää tilauksia. Kun Nokian ja Siemensin sopimus vielä loppuu vuonna 2013, on NSN:lla tilaisuus tarjota seuraavina vuosina Nokia-sijoittajalle positiivia yllätyksiä sekä kannattavuuden että yritysjärjestelyjen muodossa.

.

Keskolle kestävä kilpailuetu

Suomen päivittäistavarakauppa on kahden eli Keskon ja SOK:n kauppaa. Muille jää tällä hetkellä jaettavaksi vain n. 25 %:a markkinasta ja muiden osuus on laskussa Suomen lähikaupan kyntäessä tappiolla ja Lidlin polkiessa paikallaan. Näillä näkymin reilun 10 vuoden kuluttua tämä kaksinapaisuus betonoituu entisestään, mikä on hyväksi Keskolle ja SOK:lle ja haitaksi kuluttajalle.

Selitys tähän on Fennovoima Oy:n ydinvoimahanke, jolle hallitus näytti eilen vihreää valoa. Fennovoiman oman ilmoituksen mukaan sähköntuotanto alkaisi vuonna 2020, mutta TVO3 perusteella alku saattanee siirtyä hieman myöhemmäs.

No, mitä tämä tarkoittaa Keskolle?

Kesko on merkittävä sähkönkäyttäjä ja sen osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta on n. prosentin. Yhtiön suuri energiantarve syntyy kiinteistöjen ylläpidosta sekä kylmälaitteiden käytöstä. Nämä tiedot vastannevat tilannetta myös 2020-luvulla.

Kesko omistaa välillisesti Fennovoiman tulevasta ydinvoimalasta 2,64 %:a (SOK 3,3 %). Ydinvoimala tulee tuottamaan omistajilleen sähköä vakaaseen omakustannushintaan. Koska muuttuvia tekijöitä on useita, ei tässä vaiheessa vielä pysty laskemaan, millaisia euromääriä Kesko sähkölaskussaan vuosittain säästää tai millaisen tuoton Kesko ydinvoimainvestoinnilleen saa. Em. kulutus- ja omistuslukujen perusteella veikkaan säästöjen olevan kuitenkin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Muutama fakta kuitenkin voidaan jo sanoa:

- Kulusäästö tulee vuosittain ja on aina selvästi +merkkinen.
- SOK:a lukuun ottamatta mikään toinen saman toimialan yritys ei voi tuollaista etua saada. Tulevana vuosikymmenenä tuskin Fortumin lisäksi mikään muu yhtiö saa ydinvoimalupaa Suomessa.

Tällä hetkellä Keskon osake on kalliinpuoleinen, enkä ole sitä nyt lisäämässä. Mutta kun sitä todennäköisesti tulevina kuukausina/vuosina salkkuuni lisään, teen ostokseni pitkällä tähtäimellä ja silloin tämä kestävä kilpailuetu on varmasti yhtenä tekijänä laskuissani mukana.

.

Basware ja Muut-segmentti

Basware julkaisi osavuosikatsauksensa 1Q:lta 15.4.2010. Viikolla 12 tekemäni Basware-oston perustelut näyttäisivät toistaiseksi kestävän ja jään mielenkiinnolla seuraamaan yhtiön edesottamuksia 2Q:n aikana.

Aiemmassa kirjoituksessani vihjasin myös kiinnostuksestani Muut-segmenttiä kohtaan. Uusin osavuosikatsaus vahvisti tältä osin käsitystäni sen merkityksestä Baswarelle tulevina vuosina.

Basware raportoi maantieteellisen jaon mukaiset toimintasegmentit, jotka ovat

- Suomi (sis. Venäjä, Aasia, Tyynenmeren alue)
- Skandinavia (sis. Ruotsi, Tanska, Norja)
- Eurooppa (sis. Saksan, Ranskan, Hollannin ja Iso-Britannian yksiköt ja itäisen Keski-Euroopan alueen kattavan jälleenmyyjäverkoston)
- Muut (sis. Pohjois-Amerikka ja Australia)

Asiakkaan sijainnin mukaan jaettuna segmenttien liikevaihto-osuudet olivat 2009 tilikauden lopussa seuraavat: Suomi 45,8 %, Skandinavia 23,4 %, Eurooppa 19,5 % ja Muut 11,2 %. Yhtiö raportoi liikevaihto-osuudet myös maantieteellisesti varojen sijainnin mukaan, mutta mielestäni asiakkaan sijainnin mukaan tapahtuva jako antaa paremman kuvan yhtiön läsnäolosta, menestyksestä ja kasvupotentiaalista ko. markkina-alueella.

Muut-segmentin liikevaihto (tuhatta euroa) ja sen muutokset edellisvuoteen tai edellisvuoden vastaavaan kvartaaliin ovat olleet seuraavat:

4Q 1 241
2006 yht. 3 848

1Q 918
2Q 1 182
3Q 1 139
4Q 1 366 / + 10,0
2007 yht. 4 604 / + 19,7

1Q 979 / + 6,6
2Q 2 082 / + 76,2
3Q 2 052 / + 80,2
4Q 1 971 / + 44,3
2008 yht. 7 083 / + 53,8

1Q 1 503 / + 53,5
2Q 1 950 / - 6,3
3Q 3 711 / + 80,8
4Q 3 258 / + 65,3
2009 yht. 10 421 / + 47,1

1Q 2 527 / + 68,2

Muut-segmentin liikevaihto on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin 40 %:a vuodessa. Suomi, Skandinavia ja Eurooppa -segmenttien liikevaihto kasvoi vastaavana aikana yhteensä keskimäärin reilut 13 %:a vuodessa. Muut-segmentin lukuja tarkastellessa on kuitenkin syytä huomata mm. TAG Services Pty Ltd -yhtiön osto, jonka myötä Australia on siirretty 1.7.2009 lukien raportoinnissa Muut-segmenttiin. Yrityskauppa itsessään toi noin 1,2 miljoonaa lisää vuotuista liikevaihtoa. Koska Baswaren strategiaan kuuluvat kasvuhakuiset, pienet yritysostot en näe syytä kuitenkaan vähentää näin saatua kasvua em. luvuista.

Muut-segmentin liikevoittoprosentti oli päättyneellä tilikaudella yli 7 prosenttia eli segmentti kasvaa kannattavasti. Itse uskon kannattavan kasvun jatkuvan lähivuosina. Uskoni perustuu mm. yhtiön oman myyntiorganisaation kasvattamiseen sekä yhtiön arvioon markkinoiden yleisestä kasvusta. Jo muutaman vuoden kuluttua Muut-segmentti voi tehdä yli neljänneksen yhtiön liikevaihdosta ja tuloksesta, mikä samalla tarkoittaisi jo jonkinlaista läpimurtoa alan tärkeimmillä ja suurimmilla markkinoilla eli Yhdysvalloissa.

Harkitsen vakavasti Basware-pottini kasvattamista, mikäli osakkeen hinta ei karkaa koilliseen.

Aatoksia Sanomasta sijoituskohteena

Sanoman painoarvo salkussani on tällä hetkellä noin 4,7 prosenttia ja se edustaa ainoa ns. media-alaa. Hyvän peruskatsauksen Sanoman tämän hetken tilasta saa mm. Matti Miettusen blogikirjoituksesta 9.4.2010

http://miettunen.blogit.kauppalehti.fi/blog/18201/sanoma-vakaa-tulos-vaikeassa-ymparistossa

Omassa salkussa Sanoman tehtävänä on tuoda vakaata tuloskehitystä ja tasaista kassavirtaa. Yhtiö ilmoittaa omaksi osingonjaon periaatteekseen seuraavan: Sanoma harjoittaa aktiivista osinkopolitiikkaa ja jakaa pääsääntöisesti osinkoina yli puolet konsernin tuloksesta verojen jälkeen. Yhtiötä on tältä osin uskominen.

vuosi - eur - osinkotuottoprosentti

2010 - 0.80 - 4.9
2009 - 0.90 - 9.0
2008 - 1.00 - 5.4
2007 - 0.95 - 4.2
2006 - 0.90 - 4.1
2005 - 0.80 - 3.9
2004 - 1.00 - 6.6
2003 - 0.40 - 4.7
2002 - 0.51 - 3.9
2001 - 0.47 - 3.8

Sanomalla on menossa tällä hetkellä kaksi suurta murrosvaihetta, joilla molemmilla on suuri vaikutus siihen, millainen sijoituskohde Sanoma on vuosina 2010-2020. Ensimmäinen niistä on media-alan murros, jossa mm. toimintatavat, tuotteet ja ansaintamallit muuttuvat. Toinen on omistajakunnassa tapahtuva muutos.

Alla ovat kaikki tällä hetkellä yli prosentin yhtiöstä omistavat tahot:

1 Erkko Aatos 23,16
2 Langenskiöld Robin 7,58
3 Seppälä Rafaela 7,21
4 Herlin Antti 3,82
5 Helsingin Sanomain Säätiö 3,52
6 Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto 2,11
7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,99
8 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,56
9 Näyttelijöiden Vanhuudenkotisäätiö 1,39
10 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 1,35
11 Valtion Eläkerahasto 1,33
12 WSOY:n kirjallisuussäätiö 1,28
13 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) 1,18
14 Suomen Kulttuurirahasto 1,02

Yhtiön johto on edelleen vahvasti pääomistajansa Erkon käsialaa. Totuus kuitenkin on, että ikä (s. 16.9.1932) tekee tehtävänsä ja Erkonkin on ratkaistava omaisuutensa kohtalo. Maailma on ihmeitä täynnä, mutta yllättyisin suuresti, jos Erkon omistus Sanomassa siirtyy jonnekin muualle kuin Jane ja Aatos Erkon säätiölle ja/tai muulle vastaavalle säätiölle. Yhtiölle se tarkoittaisi todennäköisesti toiminnan konservoitumista sekä riskinoton vähentymistä, mitkä seikat eivät välttämättä ole sijoittajalle vahingoksi. Lisäksi säätiöiden osuus omistajakunnasta kasvaisi lähes puoleen, mikä saattaisi tarkoittaa osinkovirran vuolastumista entisestään sekä osakkeen likviditeetin heikkenemistä.

Mikäli jostain syystä Erkon Sanoma-omistuksen jako ei mene suunnitellulla tavalla, voi se aiheuttaa perinteisiä perintöriitoja ja nurkkausyrityksiä. Tämä on mielestäni mahdollinen - joskaan ei todennäköinen - ja lukkiutuessaan jopa erittäin vakava yhtiökohtainen riski.

Mutta onko Antti Herlinillä jokin rooli tässä kuviossa? Herlin on edelleen kasvattanut osuuttaan yhtiössä ja on jo lähes 4 %:n omistuksella 4. suurin omistaja. Voisiko Herlin olla se "uskottu mies", jolle Erkko luovuttaa Sanoma-omistuksensa päätösvallan samalla, kun omistusoikeus jäisi säätiölle Erkon itsensä määrittelemin ehdoin?

Osto: Orion A:ta syövänkin uhalla

Orionin osake tippui yli 10 %:a hetkessä, kun markkinoille levisi otsikko "Stavelo aiheuttaa syöpää!".

Mielestäni kurssireaktio on ollut selvä ylilyönti, mistä syystä tein nopean päätöksen laittaa käsi alle ja ostaa erä Orionia noin 14,5 euron kappalehintaan. Aiemmista omistuksistani poiketen ostin A-sarjan osaketta, koska kaupantekohetkellä sen kurssi oli jopa hieman B-sarjan osaketta alempana. A-sarjan osakkeet tarjoavat pienen option mahdolliseen preemioon tulevaisuudessa osakesarjojen yhdistämis- tai yrityskauppatilanteissa. A-sarjan heikko likviditeetti ei ole minulle ongelma, koska omistukseni on erittäin pieni ja riski ns. pakkomyyntitilanteesta olematon.

Stavelo-uutisen myötä yhtiön markkina-arvosta hävisi reilusti yli 150 miljoonaa euroa, mikä summa vastaa lähes täysin Stavelon Orinonille tuottamaa liikevaihtoa vuodessa. Orion ei luonnollisesti ilmoita Stavelon kateprosentteja, mutta koko yhtiö teki viime vuonna 26,7 %:a liikevoittoa liikevaihdosta. Koska alkuperälääkkeille kannattavuus on varmasti tätä parempi, arvioin Stavelon tuottaneen liikevoittoa viime vuonna noin 50 miljoonaa. Ilman ihmeitä Stavelo tuottanee liikevoittoa tuon 50 miljoonaa vielä patenttien päättymiseen 2012-2013 asti, jonka jälkeen tuotto romahtanee nopeasti alle 10 miljoonan. Toisin sanoen sijoittajat arvioivat romahduksen perusteella, että Stavelo ei tuota enää euroakaan liikevoittoa tulevina vuosina. Itse en siihen usko.

Ylireagoinnista aiheutuva kurssiromahdus ei kuitenkaan tarkoita vielä välttämättä hyvää ostotilaisuutta. Jos osake on ollut yliarvostettu ennen romahdusta, on "vääristä" syistä tapahtunut hinnan notkahdus ainoastaan palauttanut kurssitason lähemmäs oikeaa tasoa. Orionilla on lähivuosina juuri patenttien päättymiseen liittyvät haasteensa, jotka voivat huonossa tapauksessa rasittaa yhtiön tuloksentekokykyä ennakoitua enemmän. Varmuus siitä, oliko Orionin osake yliarvostettu ennen 1.4. tapahtunutta romahdusta, saadaan vasta tulevina vuosina. Joka tapauksessa noin 14,5 euron ostohinnalla p/e-luku on enää reilut 13,5, kun se vielä ennen romahdusta oli lähes 15,5.

Osakesalkku 1.4.2010

Aprillipäivän tilanne salkussani on seuraavanlainen:

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Nokia ______9,3 ____ 13,3
YIT _______ 9,2 ___ 9,9
Metso _____ 9,1 ___ 13,1
Aspo _______ 8,1 ___ 6,1
Kesko _____ 7,6 ____ 24,6
Neste Oil ___ 5,6 ____ 14,4
TeliaSonera __ 5,6 ___ 4,6
Fiskars _____ 5,5 ____ 8,4
Sanoma ____ 5,2 ____ 11,8
Orion B _____ 4,4 ___ 12,2
L&T ________3,9 ___ 18,9
Fortum ______ 3,7 ___ 17,8
Outotec _____ 3,6 ___ 9,7
Uponor _____ 3,5 ___ 21,9
Nordea ______ 3,0 __ 9,4
Cargotec _____2,7 ___ 29,1
Teleste ______ 1,9 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,8 ___ 8,9
UPM-Kymmene 1,2 ___ 11,1
Basware _____1,2____ 16,7
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 3,3

Yhteensä ____ 100

Salkun allokaatiossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime kuukausina. Uutena yhtiönä salkkua on tullut kuitenkin piristämään Basware, jonka painoarvo salkussani on vielä hyvin vaatimaton.

Myyntinappi on jo hienoisen pölyn peitossa ja hyvä niin. Salkussani kun ei ole yhtään ylimääräistä euroa verottajalle tai välittäjälle annettavaksi. Ainoa yhtiö, jonka myyntiä vakavasti harkitsen, on Tiimari. Näillä näkymin odotan vielä ainakin yhden osavuosikatsauksen syystä, että haluan katsoa ns. käänneyhtiökortin. Merkkejä siitä, tuottavatko yhtiön rajut saneeraukset, liikkeiden sulkemiset ym. tulosta, pitäisi mielestäni näkyjä jo 1Q:lla. Jos luvut yllättävät positiivisesti, voi kurssi hieman ponnahtaa paremmille myyntihinnoille.

Jos näyttöä käänteestä parempaan ei ole luvuista luettavissa, lienee aika kuitata tappiot Tiimarista ja käyttää vapautuvat vähäiset eurot ja aika taloudellisesti tuottoisempiin sijoituskohteisiin. Niin tai näin - Tiimarin omistus on ollut erinomainen oppitunti osakesijoittamisesta kiinnostuneelle.