Tässä blogissa paljastan lukijoille osakesalkkuni sisällön, sen muutokset sekä ennen kaikkea ne perusteet, joilla olen kulloinkin onnistunut vakuuttamaan itseni osakkeiden ostosta, niiden pitämisestä tai - kuten joskus harvoin tapahtuu - niiden myynnistä.

En ole kuitenkaan liikkeellä pelkästä tiedon levittämisen ilosta. Blogin perimmäisenä tarkoituksena on toimia lääkkeenä sijoittajana kokemiini pahimpiin ammattitauteihin kuten epärationaalisten ja epäjohdonmukaisten päätösten tekoon, virhearvioiden ja tappioiden unohtamiseen ja epätodellisiin kuvitelmiin oman sijoitusosaamisen tasosta.

Myös tavoite on nyt asetettu.

Miljoonan euron sijoitusvarallisuus vuoteen 2030 mennessä.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste osakesalkku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste osakesalkku. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. lokakuuta 2010

1.000.000 euroa

Olen kertonut tavoitteistani sijoittajana jo aiemmin mm. joulukuussa 2009. Blogi on ainakin osin täyttänyt tehtävänsä; vuoden aikana olen saanut selkeämmän kuvan siitä, millainen olen sijoittajana ja mitä voin kurinalaisella sijoittamisella saavuttaa.

Nyt asetettu tavoite on yksinkertainen. Miljoonan euron sijoitusvarallisuus vuoteen 2030 mennessä.

Oletuksella, että inflaatio on 1,5 prosenttia vuodessa, vastaa tuo summa nykyrahassa noin 720.000 euroa. Varovaisella 6 prosentin tuotolla se tarkoittaisi 43.200 euron bruttotuloja ja 30 prosentin verokannalla n. 30.000 euron nettotuloja vuodessa.

Keinot tavoitteet saavuttamiseksi ovat yksinkertaiset:

- kurinalainen säästäminen (Fakta on, että vielä vuosia lisäpääomat ovat omankin salkkuni merkittävin kasvattaja ja kasvun lähde)

- osakepainon pitäminen jatkuvasti lähellä 100 %:a (Fakta on, että osakkeet ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä paremmin kuin esim. asunnot tai korot. Osaamiseni ei riitä ajoitukseen eri omaisuusluokkien välillä tai esim. warranteihin tai muihin viputuotteisiin.)

- turhien kulujen ja verojen välttäminen (En tunne, enkä siten hallitse sijoitustapaa, joka tuottaisi nykyistä erittäin passiivista omistamista paremmin, kun huomioidaan kulut ja verot.)

- turhien riskien ja virheiden välttäminen (Monimutkaisia sijoitustuotteita en salkkuuni hanki ja suorissakin osakesijoituksissa pysyn ainakin toistaiseksi tiukasti Helsingin pörssin osakkeissa.)

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Seligsonin ETF:stä vertailuluku salkulleni

Osakesijoittajalla pitää olla jokin vertailuluku, johon hän salkkunsa tuottoa vertaa. Ilman vertailulukua sijoittaja ei voi tietää, onko hän onnistunut sijoituksissaan. Esimerkiksi 10 %:n tuotto vuonna 2008 olisi ollut erinomainen, mutta vuonna 2009 sama tuottoprosentti ei olisi ollut enää niin mairitteleva.

Omana "epävirallisena" vertailulukuna olen pitänyt osingot huomioivaa OMX Helsinki CAP -indeksiä. Tämä vertailuluku on kuitenkin huono siitä syystä, että se on täysin teoreettinen. Tässä maailmassa ei ole sijoitustuotetta, jolla voisin ko. indeksiin sijoittaa, eikä minulla piensijoittajana ole kulut huomioiden luonnollisesti mitään mahdollisuutta seurata ko. indeksiä suorilla osakesijoituksilla.

Jatkossa seuraan Seligson & Co OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahaston soveltuvuutta salkkuni vertailuluvuksi. Se on ainut Helsingin pörssissä julkisen kaupan käynnin kohteena oleva ETF. Käytännössä voisin ostaa sitä nykyistä vastaavilla kaupankäyntikuluilla. Miinuksena joutuisin maksamaan vuotuisen hallinnointipalkkion suuruudeltaan 0,11 - 0,18 %. Lisäksi ETF maksaa yhtiöiden maksamat osingot ulos tuottona, mutta suorista osingoista poiketen tuotto verotetaan kokonaan pääomatulona.

Koska salkustani löytyy jo yli 20 suomalaista yhtiötä ja tarkoitukseni on hajautusta vielä hieman kasvattaa, olen saanut kuulla olevani indeksisijoittaja. Sitä en kuitenkaan mielestäni ole syistä, että salkustani edelleen puuttuu yli 100 suomalaista yhtiötä. Toiseksi ei ole juuri olemassa indeksituotteita, joihin sijoittaa. Kolmanneksi salkkuni vastaa vain noin 30 prosenttisesti sitä ainoaa tuotetta, joka markkinoilta piensijoittajan käyttöön löytyy.

Kuluvana vuonna olen päihittänyt ETF:n kirkkaasti. ETF:n arvo on noussut vuoden alusta vain 1,36 prosenttia, kun vastaavana ajanjaksona salkkuni tuotto on ollut hulppeat 1,80 prosenttia. Luvuissa ei ole huomioitu osinkoja/tuottoja.

Omaa menestystä arvioidessa tulee kuitenkin huomata lisäpääomaruiskeiden vipuvaikutus. Kurssinousut ja -laskut ovat ETF:ä jyrkempiä. Tilanne kuitenkin tasoittuu koko ajan salkun arvon kasvaessa ja lisäpääomaruiskeiden suhteellisen osuuden laskiessa.

Osakesalkku 30.6.2010

Puolet vuodesta 2010 on takana, joten on sopiva aika tarkistaa salkun kokonaistilanne.

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 9,8 ___ 13,1
YIT _______ 7,9 ___ 9,9
Nokia ______7,4 ____ 11,9
Kesko ______ 7,0 ____ 24,6
Aspo _______ 7,0 ___ 6,1
Orion ______ 6,0 (Orion B 4,7 / 12,2 ja Orion A 1,3 / 14,5)
TeliaSonera __ 5,5 ___ 4,6
Neste Oil ____ 5,1 ____ 14,4
Fiskars _____ 5,1 ____ 8,4
Fortum _____ 5,0 ___ 17,8
Sanoma ____ 4,4 ____ 11,8
L&T ________4,0 ___ 15,0
Outokumpu __ 3,6 ___ 12,9
Outotec _____ 3,5 ___ 9,7
Uponor _____ 3,1 ___ 16,0
Nordea ______ 2,8 __ 9,4
Cargotec _____2,7 ___ 29,1
Pohjola ______ 1,8 ___ 8,9
Teleste ______ 1,7 ___ 6,0
Basware _____1,3____ 16,7
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1

käteinen _____ 3,3

Yhteensä ____ 100

Vapun jälkeen salkusta on poistunut Tiimari ja uutena mukaan on tullut Outokumpu. Lassila & Tikanojaa, Uponoria ja Nokiaa olen hieman lisännyt.

Lisäksi kulupuolelle on vapun jälkeen tullut selvyyttä. Nordnetissa kaupankäyntikuluni ovat elokuun loppuun á 3 euroa/kauppa ja syyskuun alusta vuoden loppuun á 5 euroa/kauppa. Olen tyytyväinen lopputulokseen.

Lisäksi olen onnistunut tyydyttävästi siinä kaikkein tärkeimmässä eli kurinalaisessa säästämisessä. Olen sekä lisännyt salkkuun uutta pääomaa suunnitelman mukaisesti että pitänyt osakepainoni lähellä 100 prosenttia tekemällä keskimäärin 2,5 kauppaa kuukaudessa.

perjantai 30. huhtikuuta 2010

Osakesalkku 1.5.2010

Vappuriennot otan vastaan seuraavanlaisella salkulla:

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 10,5 ___ 13,1
YIT _______ 8,4 ___ 9,9
Nokia ______8,3 ____ 12,7
Kesko ______ 7,3 ____ 24,6
Aspo _______ 6,8 ___ 6,1
Orion ______ 5,5 (Orion B 4,4 / 12,2 ja Orion A 1,1 / 14,5)
TeliaSonera __ 5,3 ___ 4,6
Neste Oil ____ 5,2 ____ 14,4
Fiskars _____ 5,1 ____ 8,4
Sanoma ____ 4,5 ____ 11,8
L&T ________3,9 ___ 18,9
Fortum _____ 3,8 ___ 17,8
Outotec _____ 3,8 ___ 9,7
Uponor _____ 3,5 ___ 21,9
Cargotec _____3,0 ___ 29,1
Nordea ______ 2,9 __ 9,4
Teleste ______ 2,0 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,7 ___ 8,9
Basware _____1,4____ 16,7
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 5,2

Yhteensä ____ 100

Huhtikuun aikana salkku täydentyi erällä Nokiaa ja erällä Orion A:ta. Myyntejä ei tälläkään kertaa nähty. Käteisen painoarvo salkussani on lisääntynyt poikkeuksellisen suureksi, mikä johtuu sekä yhtiöiden maksamista osingoista sekä salkun ulkopuolelta tekemästäni pääoman lisäyksestä.

Kesän kynnyksellä, kun mm. Osakesäästäjät saavat Nordnet-neuvottelunsa päätökseen, tulen käymään läpi omat osakesijoittamisen kuluni ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, olisiko kulupuolen muutoksilla saatavissa lisäeuroja tuottopuolelle...

torstai 1. huhtikuuta 2010

Osakesalkku 1.4.2010

Aprillipäivän tilanne salkussani on seuraavanlainen:

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Nokia ______9,3 ____ 13,3
YIT _______ 9,2 ___ 9,9
Metso _____ 9,1 ___ 13,1
Aspo _______ 8,1 ___ 6,1
Kesko _____ 7,6 ____ 24,6
Neste Oil ___ 5,6 ____ 14,4
TeliaSonera __ 5,6 ___ 4,6
Fiskars _____ 5,5 ____ 8,4
Sanoma ____ 5,2 ____ 11,8
Orion B _____ 4,4 ___ 12,2
L&T ________3,9 ___ 18,9
Fortum ______ 3,7 ___ 17,8
Outotec _____ 3,6 ___ 9,7
Uponor _____ 3,5 ___ 21,9
Nordea ______ 3,0 __ 9,4
Cargotec _____2,7 ___ 29,1
Teleste ______ 1,9 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,8 ___ 8,9
UPM-Kymmene 1,2 ___ 11,1
Basware _____1,2____ 16,7
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 3,3

Yhteensä ____ 100

Salkun allokaatiossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime kuukausina. Uutena yhtiönä salkkua on tullut kuitenkin piristämään Basware, jonka painoarvo salkussani on vielä hyvin vaatimaton.

Myyntinappi on jo hienoisen pölyn peitossa ja hyvä niin. Salkussani kun ei ole yhtään ylimääräistä euroa verottajalle tai välittäjälle annettavaksi. Ainoa yhtiö, jonka myyntiä vakavasti harkitsen, on Tiimari. Näillä näkymin odotan vielä ainakin yhden osavuosikatsauksen syystä, että haluan katsoa ns. käänneyhtiökortin. Merkkejä siitä, tuottavatko yhtiön rajut saneeraukset, liikkeiden sulkemiset ym. tulosta, pitäisi mielestäni näkyjä jo 1Q:lla. Jos luvut yllättävät positiivisesti, voi kurssi hieman ponnahtaa paremmille myyntihinnoille.

Jos näyttöä käänteestä parempaan ei ole luvuista luettavissa, lienee aika kuitata tappiot Tiimarista ja käyttää vapautuvat vähäiset eurot ja aika taloudellisesti tuottoisempiin sijoituskohteisiin. Niin tai näin - Tiimarin omistus on ollut erinomainen oppitunti osakesijoittamisesta kiinnostuneelle.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Töppäykset vuonna 2009

Huom. Kommenteissa toiseen kirjoitukseen liittyvää Aspo-keskustelua.

Sijoitusvuoteni 2009 oli monella tavoin onnistunut. Joukkoon mahtui kuitenkin kaksi selkeää töppäystä, joista toivottavasti opin jotain.

Ensimmäinen niistä tapahtui maaliskuussa. Tein tuolloin päätöksen myydä Nordean merkintäoikeuteni. Jälkikäteen arvioituna se ei ollut lainkaan järkevä ratkaisu. Myyntihetkellä osakkeen kurssi oli hieman yli 4 euroa ja veikkasin - siis todellakin veikkasin - sen notkahtavan vielä hieman alemmas uusien luottotappio-, alaskirjaus- tai muiden negatiivisten uutisten saattelemana. Kurssi kävikin pian myynnin jälkeen noin 3,5 euron hinnassa, vaikka varsinaisia yhtiökohtaisia uutisia ei Nordeasta tullutkaan. Ostoa en kuitenkaan tehnyt ja juna meni nopeasti ohi. Alle kuukautta myöhemmin osakkeen hinta ylitti jo 5 euroa. Nyt Nordean osake on noussut noin 80 %:a siitä päivästä, jolloin merkintäoikeuteni myin.

Myönnettävähän se on, että osaamiseni ei riitä lyhytaikaiseen spekulointiin. Eikä asiaa tehnyt yhtään helpommaksi se, että kyseessä oli juuri Nordean osake, jonka analysointia pidän omistamistani osakkeista kaikkein vaikeimpana.

Toinen töppäykseni tapahtui loppuvuodesta, jolloin olin jo unohtanut edellä mainitut merkintäoikeudet. Koska en ollut "mielestäni ja muistini mukaan" myynyt mitään vuoden aikana, päätin tehdä pienen salkun viilauksen ja parin sadan euron verovoiton hyödyntämällä tiettyä verosäännöstä.

Luovutusvoittohan on verovapaa, kun luovutushinnat yhteensä alittavat verovuoden aikana 1000 euroa. Tätä hyödyntääkseni myin salkkuni pohjalla olleen pienen erän Rautaruukin osaketta yli 40 %:n ja hieman suuremman pienen erän Outotecin osaketta yli 120 %:n voitolla. Luovutushinnan laskin jäävän juuri tuon 1000 euron alle. Turpiinhan siinä tuli, kun mieleeni tulivat Nordean merkintäoikeuksien myynnistä saadut eurot, jotka nostivat luovutushinnan hieman yli tuon 1000 euron.

Jotain edellä mainitut töppäykset ovat minulle maksaneet. Tarkkaa hintaa on mahdoton laskea, koska raha on kadottanut jo jälkensä. Myyntien jälkeen olen ostanut mm. Aspoa, TeliaSoneraa ja Fortumia.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Osakesalkku 2.3.2035

Päätin selvittää, minkälaisen salkun voin realistisesti saavuttaa kurinalaisella ja pitkäjänteisellä osakesijoittamisella. Apunani käytin Pörssisäätiön tuottolaskuria toistuvalle sijoitukselle.

http://www.porssisaatio.fi/laskurit/tuottolaskuri-jatkuva-sijoitus

Oletusarvoina laskelmille pidin 0 euron alkupääomaa, 12 sijoitusta vuodessa ja 25 vuoden sijoitusaikaa. Reaalituottoprosentteina käytin mielestäni maltillisia 6, 7 ja 8 prosenttia.

Kun kuukausittainen sijoitus on 500 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 338 000, kun tuottoprosentti on 6
- 391 000, kun tuottoprosentti on 7
- 454 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 600 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 405 000, kun tuottoprosentti on 6
- 469 000, kun tuottoprosentti on 7
- 545 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 700 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 473 000, kun tuottoprosentti on 6
- 548 000, kun tuottoprosentti on 7
- 636 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 800 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 541 000, kun tuottoprosentti on 6
- 626 000, kun tuottoprosentti on 7
- 727 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 900 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 608 000, kun tuottoprosentti on 6
- 704 000, kun tuottoprosentti on 7
- 818 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 1 000 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 676 000, kun tuottoprosentti on 6
- 783 000, kun tuottoprosentti on 7
- 908 000, kun tuottoprosentti on 8

Pienimmälle pääomalle 6 prosentin vuotuinen tuotto tarkoittaisi 28 %:n veron jälkeen nettona 14 600 euroa. Ei huono. Suurimmalle pääomalle vastaavasti 8 %:n tuotto olisi 52 300 euroa. Ei todellakaan huono.

Tavoitteeni näyttäisi olevan saavutettavissa - ainakin paperilla ja jopa ennen vuotta 2035. Tämä kuitenkin edellyttää kahta asia: ensinnäkin osakesalkkuun tulee lisätä pääomaa riittävän paljon ja toiseksi tuottoprosentin tulee olla mahdollisimman korkea. Em. syistä pidän jatkossakin osakepainon salkussani aina lähellä 100 prosenttia. En pidä salkussani minkäänlaista "vararahastoa" poikkeuksellisia ostotilaisuuksia varten, koska arvioin menettäväni enemmän vararahaston matalassa tuotossa kuin voittavani satunnaisen ostotilaisuuden hyödyntämisessä.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Osakesalkku Balancen silmin

Balancen lista on Henri Eloon henkilöitynyt analyysimalli, joka perustuu tietyin painotuksin seuraaviin 12 muuttujaan:

- tulostuotto
- osinkotuotto
- toteutunut/vaadittu tuloskasvu -luku
- P/B-luku
- oman pääoman tuottoprosentti
- liiketulosprosentin vaihtelu
- liikevaihdon kasvu
- nettovelkaantumisaste
- osaketuoton vaihtelu
- osakkeiden likviditeetti
- Sharpen-luku
- volatiliteetti.

Balancen listalla on huomioitu kaikki 124 pörssiyhtiötä, mikä tekee listasta mielestäni erittäin käyttökelpoisen työkalun oman salkun arviointiin. Monien pankkiiriliikkeiden ym. toimijoidet top-listoilla pyörivät usein vain suuret yhtiöt tai ko. toimijan itsensa seuraamat yhtiöt.

Salkkuni yhtiöiden sijoitukset listalla (11.1.2010) ovat seuraavat:

5 Orion
6 Fortum
10 Outotec
11 Fiskars
12 Lassila & Tikanoja
16 TeliaSonera
17 Nordea
18 Pohjola
20 Metso
26 Sanoma
31 Nokia
41 Aspo
42 YIT
47 Neste Oil
48 Kesko
50 Cargotec
60 Uponor
61 Teleste
78 UPM
101 Tiimari

Keskiarvosijoitus salkkuyhtiöilleni on sija 35. Suhteutettuna kunkin osakkeen painoon salkussani keskiarvo kohentuu "sijaan" 30,28. Balancen listan TOP-10:stä löytyy 5 yhtiötä 20:stä. TOP-25:stä löytyy jo 11 yhtiötä. Vain kaksi yhtiötä UPM ja Tiimari ovat listan puolivälin heikommalla puolella.

Koska ajatukseni on hajauttaa sijoitukseni noin 20:een (enintään 30:een) osakkeeseen, pidän nykyistä salkkuni sijoitusta Balancen listalla melko hyvänä.

Mielestäni Balancen listaa ei voi kuitenkaan suoraan käyttää uusien ostojen ja myyntien pohjana, koska lista ei huomioi mitenkään yhtiön ulkopuolisia tekijöitä eikä yhtiön näkymiä. Esimerkiksi Aspon osakkeen kurssissa näkyy jo todennäköisesti tuleva tonnistoverouudistus. Balancen listan fundamenteissa tonnistoverouudistus näkyy kuitenkin aikaisintaan vuoden 2010 lopusta alkaen. Samoin esimerkiksi Neste Oilin biodieseltuotannon alkamista tai Orionin patenttisalkun rapistumista 2011 alkaen lista ei tunnista.

Oma sijoitusosaamiseni ei kilpaile samassa sarjassa Henri Elon tai muiden Balancen listan laatijoiden kanssa, joten minun lienee jatkossakin aika ajoin syytä tehdä vertailua oman salkkuni ja Balancen listan välillä. Erityisen aiheellista on miettiä, miksi listan jumbosijoilla olevat yhtiöt (Tiimari, UPM, Teleste) ansaitsevat paikat salkussani. Vai ansaitsevatko?

torstai 4. helmikuuta 2010

Osakesalkku 4.2.2010

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

YIT _______ 10,0 ___ 9,9
Metso _____ 9,9 ___ 13,1
Nokia ______8,9 ____ 13,3
Aspo _______ 7,6 ___ 6,1
Kesko _____ 6,8 ____ 24,6
Fiskars _____ 5,7 ____ 8,4
Sanoma ____ 5,5 ____ 11,8
Neste Oil ___ 5,2 ____ 14,4
Orion B _____ 5,1 ___ 12,2
TeliaSonera __ 4,4 ___ 4,5
Fortum ______ 4,1 ___ 17,8
Uponor _____ 3,8 ___ 21,9
Outotec _____ 3,5 ___ 9,7
Cargotec _____3,2 ___ 29,1
L&T ________3,1 ___ 20,7
Nordea ______ 3,0 __ 9,4
Teleste ______ 1,8 ___ 6,0
Pohjola ______ 1,7 ___ 8,9
UPM-Kymmene 1,1 ___ 11,1
Tiimari ______ 0,4 ___ 4,9

käteinen _____ 5,0

Yhteensä ____ 100

Osakesalkkuni on lihonut tasaisesti viimeisen parin kuukauden aikana - kiitos pienen cash-ruiskeen ja onnistuneiden osakeostojen. Arvioni mukaan olen saavuttanut nyt lähes 4 % tavoitteestani, joka kryptisesti ilmaistuna on 30.000 euron vuosittaiset nettotulot vuoden 2009 rahanarvossa mitattuna. Suotuisien osakesäiden vallitessa 5 %:n rajapyykki ylittynee vielä kuluvan vuoden aikana.

tiistai 8. joulukuuta 2009

Osakesalkku 8.12.2009

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 10,3 ___ 13,1
YIT _______ 9,2 ____ 9,9
Nokia ______8,5 ____ 13,3
Kesko _____ 7,2 ____ 24,6
Neste Oil ___ 6,1 ____ 14,4
Aspo _______ 6,0 ___ 6,1
Fiskars _____ 5,7 ____ 8,4
Sanoma ____ 5,5 ____ 11,8
Orion B _____ 5,2 ___ 12,2
TeliaSonera __ 4,8 ___ 4,5
Uponor _____ 4,6 ___ 21,9
Outotec _____ 3,6 ___ 9,7
L&T ________3,6 ___ 20,7
Cargotec _____2,8 ___ 29,1
Nordea ______ 2,0 __ 11,4
Pohjola ______ 1,9 ___ 8,9
Teleste ______ 1,8 ___ 6,0
Fortum ______ 1,5 ___ 17,0
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1
Ahlstrom _____ 1,0 ___ 17,5
Tiimari ______ 0,5 ___ 4,9

käteinen _____ 6,9

Yhteensä ____ 100

Käteinen huomioituna salkun tuotto on reilut 4 prosenttia miinuksella. Jo ensisilmäyksellä huomaan, että minulla on vielä tarvetta kehittyä sijoittajana, jotta saavutan asettamani tavoitteet.

perjantai 4. joulukuuta 2009

Tavoitteeni sijoittajana

Tavoitteeni sijoittajana ei tarkoita samaa kuin tavoitteeni osakesijoittajana.

Sijoittajana tavoitteeni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Tavoittelemani taloudellinen riippumattomuus on saavutettu, kun sijoitusomaisuuteni tuottaa keskimäärin noin 30.000 euroa vuodessa nettona nykyrahassa.

Joku saattaa pitää tuota summaa vielä melko pienenä, kun kyse on taloudellisesta riippumattomuudesta. Sitä se ei kuitenkaan ole kahdesta keskeisestä syystä. Ensinnäkin ennen tuon tavoitteen saavuttamista olen saanut paiskia paljon palkkatöitä, joista olen tuolloin jo ehtinyt vähintäänkin pääosin asunnot ja autot maksaa. Toiseksi kaukana hamassa tulevaisuudessa oletan saavani sekä jonkinnäköistä eläkettä että väjäämättömästi eteen tulevia perintörahoja.

Summa summarum: Tavallisen ihmisen suurimmat investoinnit tehneenä ja reilun 3.000 euron nettokuukausituloilla olisin taloudellisesti riippumaton.

Tällä hetkellä tavoitteestani on saavutettu vasta noin 2 %, joten minun ja rahojeni on syytä ryhtyä heti hommiin.

Tärkein keinoni tavoitteeni saavuttamiseksi on tässä blogissa käsittelemäni osakesalkku.

Tavoitteeni osakesijoittajana on rakentaa ja hallinnoida osakesalkkua, joka tuottaa keskimäärin yli vertailuindeksin, jollaisena voisin pitää OMX Helsinki CAP -indeksiä.

Päätös: Osakkeita vain Helsingin pörssistä

Olen tehnyt merkittävän osakesijoituksiani koskevan päätöksen, jonka mukaan teen suoria osakesijoituksia ainoastaan Helsingin pörssissä noteerattuihin yhtiöihin.

Perusteluni ovat mm. seuraavat ja esitän ne satunnaisjärjestyksessä.

1) Kaikki keskeiset tiedot, joita tarvitsen sijoituspäätöksieni tekemiseen, löytyvät suomen kielellä.

2) Yhtiöiden kotipaikka on Suomessa tai muutamalla Ruotsissa, mikä takaa yhtiöille sekä sijoituksilleni poliittisesti ja yhteiskunnallisesti maailman vakaimpiin kuuluvan toimintaympäristön.

3) Minulla on mahdollisuus tavata yhtiöiden johtoa ainakin jossain määrin erilaisissa sijoitustapahtumissa.

4) Yhtiöt tarjoavat sijoituksina jo minulle riittävän maantieteellisen hajautuksen.

5) Ajankäyttömahdollisuuteni ja sijoitusosaamiseni tuntien en mitenkään usko, että voisin saavuttaa parempaa tulosta vierailla vesillä. Olisin vain kuin 80-luvun suomalaisturisti Teneriffa-paidassaan palaamassa Kanarian saarilta; laukut viety, taudit saatu ja ranteessa se "halvalla" saatu "aito" Rolex.

Lähtökohtani osakesijoittajana vuonna 2010

Mikä minä olen miehiäni sijoittajana? Ajatuksieni selvittämiseksi aloitan sijoittajakuvani läpikäymisen kokoamalla sijoitushistoriani merkittävimmät tapahtumat ja niistä korvan taakse jääneet opetukset.

Kaikki alkoi noin vuonna 2000. Ajankohta on osoittautunut jälkikäteen arvioituna erittäin onnekkaaksi. Nuorena miehenä ja osakesijoittamisen täydellisenä raakileena en ehtinyt mukaan ns. IT-kuplaan, josta sain opit ilman oppirahojen maksamista.

Opetus nro 1

Osakkeissa voi hävitä rahaa - paljon.

Tililläni kertyneet muutaman kymmenen tuhannen markan kesätyösäästöt kuitenkin jäivät kaivertamaan mieltäni. Koska tuhlaus ei ole kuulunut koskaan hyveisiini, jäi vaihtoehdokseni rahojen siirtäminen jonnekin muualla. Ajatteluni tuottikin tässä vaiheessa tärkeän huomion.

Opetus nro 2

Inflaation takia "rahapussi" vuotaa.

No minnes muuallekaan sitä siinä tilanteessa olisi suunnannut kuin omaan OP-konttoriinsa tietoa hakemaan. Konttorista palatessani taskussani olivat uunituoreet OP-sijoitusvakuutuspaperit. Oppirahatkin tulivat nyt maksettua erittäin vaatimattomina tuottoina keskellä nousukautta. Onneksi sijoitus oli opetusmielessä erinomainen.

Opetus nro 3

Sijoitusmaailmassa jokainen myy jotakin - tuotettaan, palveluaan tai ajatustaan.

Opetus nro 4

Kulut ovat varmoja - tuotto ei.

Opetus nro 5

Jos et ymmärrä mihin sijoitat, älä sijoita.

Vuosina 2001-2002 pääsin myös pörssisijoittamisen makuun hankittuani OP:stä välineet nettikaupankäyntiin. Ostin ja myin Nokian osakkeita muutamien päivien tai viikkojen välein katsomalla ainoastaan osakkeen hintaa. Lopputuloksena oli paljon kaupankäyntikuluja, pieni määrä luovutusvoittoja ja lopulta holdaukseksi muuttunut potti Nokian osakkeita.

Vuodet 2003-2006 olivat osaltani OP-sijoitusvakuutuksen sekä - yllätys yllätys - OP:n rahastojen ihmettelyä. Tällöin keksin hajautuksen merkityksen, vaikken sitä vielä käytännössä oppinutkaan.

Opetus nro 6

Hajautus pienentää riskiä.

Em. opetuksista hieman viisastuneena palasin osakemarkkinoille vuoden 2007 alussa. Osakesalkussani on tämän jälkeen tapahtunut paljon. Orpo Nokia-pottini on saanut seurakseen noin 20 muuta yhtiötä - kaikki Helsingin pörssistä.

Ennen tämän blogin päätarkoitusta eli salkun sisällön ja tapahtumien avaamista, on vielä tarpeen asettaa tavoitteet sekä selvittää keinot, millä asetettamiini tavoitteisiin yritän päästä.