Harkinnassa: Fortumin lisäys

Fortumin paino salkussani on nyt noin 1,5 %. Toisen energiayhtiön eli Neste Oilin osuus on vastaavasti noin 6 % eli yhteensä toimialan paino on salkussani jo 7, 5 %. Mielestäni rajalliset Fortumin lisäostot parantaisivat kuitenkin sekä salkun kokonais- että yhtiökohtaista hajautusta.

Kysymys onkin, onko Fortum nykyhinnassaan 17,5-18 € järkevä ostos.

Kun tarkoitus on rakentaa salkkua pitkälle tulevaisuuteen, niin mielestäni nyt voisi olla oston aika. Ihan vertailun vuoksi totean, että osake on samoissa hinnoissa kuin vuodenvaihteessa 2005-2006.

Melko varovaisen arvioni mukaan Fortum maksaa tästä eteenpäin keskimäärin vähintään 0,75 euron osingon per osake, mikä tarkoittaa yli 4 prosentin osinkotuottoa ostohinnalle. Ensi keväälle tosin odotan tätä korkeampaa osinkoa eli 0,9 euroa eli noin 5 prosentin tuottoa. Osakekohtaiseksi tulokseksi arvioin noin 1,5 euroa. Osingon ja osakekohtaisen tuloksen arvioin palaavan kasvu-uralla viimeistään keväällä 2011 yleisen talouden (sähkönkulutuksen) elpymisen myötä.

Entäs se VENÄJÄ, VENÄJÄ, VENÄJÄ?

Venäjän rooli Fortumin osakkeen hinnoittelussa on täysin ylikorostunut, mikä näkyy sekä negatiivista että positiivista riskiä korostavien perusteluissa.

Kultakaivos Venäjä tuskin Fortumille on. Siitä pitävät huolen investoinnin kovat kustannukset yhteensä n. 4 miljardia (kauppahinta 1,3 miljardia, investoinnit 2,5 miljardia, alun tappiot ym. kulut n. 0,5 miljardia) sekä Venäjän hallitus, oligarkit ja muut paikalliset toimijat.

Mutta ei se ole 4 miljardin heittämistä kaivoonkaan. TGC-10:n odotetaan kääntyvän plussalle keväällä 2010 eli tuo 4 miljardin takaisinmaksu alkaa. Em. oletusta toiminnan kääntymisestä kannattavaksi tukevat 1) Fortumin hankkeen eteneminen suunnitellusti, 2)Venäjän teollisuuden lievä elpyminen ja 3) fakta, että Venäjän viranomaiset ovat vapauttaneet markkinoita täysin lupaustensa mukaisesti.

Vaikka pahimmassakin (hypoteettisen teoreettisessa) tapauksessa Fortum menettäisi koko 4 miljardia, vastaisi ko. summa kuitenkin vain Fortumin kahden vuoden liikevoittoa. Eiköhän siitäkin selvittäisi, kun vielä muistetaan, että samaan aikaan Fortum "painaa rahaa" Suomesssa ja Ruotsissa ja kasvaa orgaanisesti ja pienin yritysostoin Itämeren alueella.

Myynti: Ahlstrom

Olen myynyt Ahlstromin osakkeeni hintaan 9,3x euroa. Päätös oli pitkään kypsynyt, mutta lopulta erittäin nopea. Viimeisen niitin myynnille antoivat tänään 15.12.2009 annetut pörssitiedotteet; arvonalennuskirjaus ja osingonjakopolitiikan muutos.

Molemmat ratkaisut ovat yhtiön tervehtymisen kannalta perusteltuja ja järkeviä. Valitettavasti ne myös samalla osoittavat yhtiön tehneen virheinvestointeja, joiden johdosta - osittain - tuleva osinkovirta on varsin pieni puro.

Suurimmat syyt osakkeesta luopumiselle ovat kuitenkin seuraavat:

1) En ymmärrä, mikä on se kilpailuetu tai neuvotteluvoima, jolla Ahlstrom voisi pärjätä suurteen raaka-ainetoimittajien ja suurten asiakkaiden puristuksessa. Brändi se ei ainakaan ole.

2) Yhtiön saneeraus ei ole vielä läheskään valmis, vaan yhtiö joutuu käyttämään varojaan sekä vanhojen rakenteiden purkuun (alaskirjaukset, tehtaiden sulkemiset ym.) sekä uuden rakentamiseen (tuotannon siirto kehittyviin maihin).

3) Velkaisuus.

Osakkeiden myynnistä kärsin luovutustappion, josta korjaan verohyödyt aiemmin tänä vuonna syntyneistä luovutusvoitoista.

Palaan myöhemmin Ahlstrom-sijoitukseeni, jos keksin, opinko siitä mitään vai maksoinko vain oppirahat.

Harkinnassa: Baswaren osto

Aina syksyyn 2007 asti pidin Baswarea vain yhtenä niistä pörssin pienistä it-yhtiöistä, jotka olivat jääneet roikkumaan vuosituhannen vaihteen it-huumasta. Kun tuohon oletukseen oli vielä yhdistetty vähäinen mielenkiintoni it-asioita kohtaan, oli yhtiö jäänyt täysin vaille huomiotani.

Muutos tapahtui kuitenkin kyseisenä syksynä Pörssisäätiön illassa, jossa erittäin vakuuttava TJ Sihvo herätti kipinän yhtiötä kohtaan. Keskeistä oli, että ensi kerran ymmärsin, mikä oli yhtiön tuote. Osakkeen kurssi oli tuolloin lähes nykytasollaan eli reilusti yli 10 euron ja paineessa alas.

Joulukuussa 2009 kurssi on ollut noin 13.5 - 14 euroa. Onko nyt aika lähteä mukaan?

Perusteluni ostoille ovat mm. seuraavat:

- Yhtiöllä on hyvä tuote, joka tuottaa asiakkaalle helposti ymmärrettävän lisäarvon.
- Tuotteiden myynnistä kertyy jatkuvaa ja kasvavaa kassavirtaa.
- Yhtiöllä on vakaa johto, jolla on omaa omistusta ja näyttöä yhtiön pyörittämisestä.
- Yhtiö on kasvanut ja kasvaa kannattavasti, enkä minä tai ohjeistuksen mukaan yhtiön johto, näe kannattavalle kasvulle esteitä tulevaisuudessakaan.
- Vaikka yhtiö on selvä kasvuyhtiö, on se ainakin historiansa valossa tarjonnut myös hyvin maltillisen, mutta pääosin kasvavan osinkovirran.
- Kasvun johdosta Basware tulee tulevaisuudessa siirtymään pois pienten osakkeiden listalta, minkä uskoin aiheuttavan positiivista kurssikehitystä johtuen rahastojen ja ulkomaisten omistajien mielenkiinnon kasvusta.
- Lisäksi minua henkilökohtaisesti miellyttää avoimuus ja selkeys, mikä ilmenee mm. yhtiön kotisivuillaan http://www.basware.com/FI/INVESTORS/Pages/default.aspx antamista tiedoista.

Ostoja vastaan puhuvat lähinnä korkeat tulos- ja taseperusteiset arvostukset. Toimiala selittää niistä osan - mutta vain osan. Loppu on laadusta pyydettävää kovaa hintaa.

Menneillä reilusti alle 10 euron hinnoilla en voi osaketta valitettavasti enää ostaa. Koska korkeiden arvostusten arvioin sulavan ajan kanssa kannattavan kasvun seurauksena, ratkaisuni on, että tulen asettamaan ensimmäisen ostotoimeksiannon Baswarelle lähes nykyhinnalle.

Harkinnassa: Tiimarin myynti

Yksi salkkuni pahimmista harha-askelista on ollut Tiimarin osto. Tällä hetkellä Tiimarin osuus on salkustani kutistunut 0,5 prosenttiin. Osakkeet olen ostanut 4,9 euron keskihinnalla.

Perusteluni myynnille olisivat mm. seuraavat:

- Yhtiö ei jakanut osinkoa kuluvalta vuodelta, eikä arvioni mukaan tule sellaista jakamaan myöskään seuraavilta 3-4 vuodelta.
- Koska yhtiö on ainakin toistaiseksi vielä tappiollinen, ei kurssinousuakaan ole välittömästi ei-sisäpiiriin kuuluvien sijoittajien näköpiirissä.
- Yhtiön johto, omistus ja velkojat ovat käytännössä samoja tahoja, mistä syystä piensijoittajana olen vähintäänkin heikoilla yhtiön rahoja jaettaessa.

Perusteluni pitämiselle olisivat seuraavat:

- Osakkeen hinta näyttäisi saavuttaneen jonkinlaisen pohjansa.
- Toimitusjohtaja Krook on tehnyt mielestäni monta järkevää liikettä kuten karsinut kannattamattomia liikepaikkoja, parantanut varaston kiertoa, unohtanut Illin suuruudenhullut laajentumiset joka suuntaan ja ryhtynyt liikevaihtoa ja kannattavuutta kasvattaviin tuotemuutoksiin. Tuloksia voimme odotella kuitenkin vasta vuoden 2010 puolella.
- Osakepottini on euroissa niin pieni, että kulut ovat kauppahintaan nähden suuret.
- Luovutustappion kuittaaminen luovutusvoitoista pitenee tulevasta vuodenvaihteesta alkaen kolmesta viiteen vuoteen.
- Koska osakkeen vaihto on erittäin pientä, voi jokin merkki yhtiön käänteestä posiviiseksi nostaa kurssia poikkeuksellisen paljon. Toisin sanoen kurssinousun riski on selvästi kurssilaskun riskiä suurempi. Huonot uutiset ovat jo tiputtaneet paniikkimyyjät osakasluettelosta pois parin viime vuoden aikana.

Ratkaisuni on, että pidän - toistaiseksi ainakin yli vuoden vaihteen, ellei yllättävä, positiivinen kurssimuutos muuta aiheuta.

Osakesalkku 8.12.2009

arvopaperi, %-osuus salkusta, keskihinta pyöristettynä

Metso _____ 10,3 ___ 13,1
YIT _______ 9,2 ____ 9,9
Nokia ______8,5 ____ 13,3
Kesko _____ 7,2 ____ 24,6
Neste Oil ___ 6,1 ____ 14,4
Aspo _______ 6,0 ___ 6,1
Fiskars _____ 5,7 ____ 8,4
Sanoma ____ 5,5 ____ 11,8
Orion B _____ 5,2 ___ 12,2
TeliaSonera __ 4,8 ___ 4,5
Uponor _____ 4,6 ___ 21,9
Outotec _____ 3,6 ___ 9,7
L&T ________3,6 ___ 20,7
Cargotec _____2,8 ___ 29,1
Nordea ______ 2,0 __ 11,4
Pohjola ______ 1,9 ___ 8,9
Teleste ______ 1,8 ___ 6,0
Fortum ______ 1,5 ___ 17,0
UPM-Kymmene 1,3 ___ 11,1
Ahlstrom _____ 1,0 ___ 17,5
Tiimari ______ 0,5 ___ 4,9

käteinen _____ 6,9

Yhteensä ____ 100

Käteinen huomioituna salkun tuotto on reilut 4 prosenttia miinuksella. Jo ensisilmäyksellä huomaan, että minulla on vielä tarvetta kehittyä sijoittajana, jotta saavutan asettamani tavoitteet.

Tavoitteeni sijoittajana

Tavoitteeni sijoittajana ei tarkoita samaa kuin tavoitteeni osakesijoittajana.

Sijoittajana tavoitteeni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Tavoittelemani taloudellinen riippumattomuus on saavutettu, kun sijoitusomaisuuteni tuottaa keskimäärin noin 30.000 euroa vuodessa nettona nykyrahassa.

Joku saattaa pitää tuota summaa vielä melko pienenä, kun kyse on taloudellisesta riippumattomuudesta. Sitä se ei kuitenkaan ole kahdesta keskeisestä syystä. Ensinnäkin ennen tuon tavoitteen saavuttamista olen saanut paiskia paljon palkkatöitä, joista olen tuolloin jo ehtinyt vähintäänkin pääosin asunnot ja autot maksaa. Toiseksi kaukana hamassa tulevaisuudessa oletan saavani sekä jonkinnäköistä eläkettä että väjäämättömästi eteen tulevia perintörahoja.

Summa summarum: Tavallisen ihmisen suurimmat investoinnit tehneenä ja reilun 3.000 euron nettokuukausituloilla olisin taloudellisesti riippumaton.

Tällä hetkellä tavoitteestani on saavutettu vasta noin 2 %, joten minun ja rahojeni on syytä ryhtyä heti hommiin.

Tärkein keinoni tavoitteeni saavuttamiseksi on tässä blogissa käsittelemäni osakesalkku.

Tavoitteeni osakesijoittajana on rakentaa ja hallinnoida osakesalkkua, joka tuottaa keskimäärin yli vertailuindeksin, jollaisena voisin pitää OMX Helsinki CAP -indeksiä.

Päätös: Osakkeita vain Helsingin pörssistä

Olen tehnyt merkittävän osakesijoituksiani koskevan päätöksen, jonka mukaan teen suoria osakesijoituksia ainoastaan Helsingin pörssissä noteerattuihin yhtiöihin.

Perusteluni ovat mm. seuraavat ja esitän ne satunnaisjärjestyksessä.

1) Kaikki keskeiset tiedot, joita tarvitsen sijoituspäätöksieni tekemiseen, löytyvät suomen kielellä.

2) Yhtiöiden kotipaikka on Suomessa tai muutamalla Ruotsissa, mikä takaa yhtiöille sekä sijoituksilleni poliittisesti ja yhteiskunnallisesti maailman vakaimpiin kuuluvan toimintaympäristön.

3) Minulla on mahdollisuus tavata yhtiöiden johtoa ainakin jossain määrin erilaisissa sijoitustapahtumissa.

4) Yhtiöt tarjoavat sijoituksina jo minulle riittävän maantieteellisen hajautuksen.

5) Ajankäyttömahdollisuuteni ja sijoitusosaamiseni tuntien en mitenkään usko, että voisin saavuttaa parempaa tulosta vierailla vesillä. Olisin vain kuin 80-luvun suomalaisturisti Teneriffa-paidassaan palaamassa Kanarian saarilta; laukut viety, taudit saatu ja ranteessa se "halvalla" saatu "aito" Rolex.

Lähtökohtani osakesijoittajana vuonna 2010

Mikä minä olen miehiäni sijoittajana? Ajatuksieni selvittämiseksi aloitan sijoittajakuvani läpikäymisen kokoamalla sijoitushistoriani merkittävimmät tapahtumat ja niistä korvan taakse jääneet opetukset.

Kaikki alkoi noin vuonna 2000. Ajankohta on osoittautunut jälkikäteen arvioituna erittäin onnekkaaksi. Nuorena miehenä ja osakesijoittamisen täydellisenä raakileena en ehtinyt mukaan ns. IT-kuplaan, josta sain opit ilman oppirahojen maksamista.

Opetus nro 1

Osakkeissa voi hävitä rahaa - paljon.

Tililläni kertyneet muutaman kymmenen tuhannen markan kesätyösäästöt kuitenkin jäivät kaivertamaan mieltäni. Koska tuhlaus ei ole kuulunut koskaan hyveisiini, jäi vaihtoehdokseni rahojen siirtäminen jonnekin muualla. Ajatteluni tuottikin tässä vaiheessa tärkeän huomion.

Opetus nro 2

Inflaation takia "rahapussi" vuotaa.

No minnes muuallekaan sitä siinä tilanteessa olisi suunnannut kuin omaan OP-konttoriinsa tietoa hakemaan. Konttorista palatessani taskussani olivat uunituoreet OP-sijoitusvakuutuspaperit. Oppirahatkin tulivat nyt maksettua erittäin vaatimattomina tuottoina keskellä nousukautta. Onneksi sijoitus oli opetusmielessä erinomainen.

Opetus nro 3

Sijoitusmaailmassa jokainen myy jotakin - tuotettaan, palveluaan tai ajatustaan.

Opetus nro 4

Kulut ovat varmoja - tuotto ei.

Opetus nro 5

Jos et ymmärrä mihin sijoitat, älä sijoita.

Vuosina 2001-2002 pääsin myös pörssisijoittamisen makuun hankittuani OP:stä välineet nettikaupankäyntiin. Ostin ja myin Nokian osakkeita muutamien päivien tai viikkojen välein katsomalla ainoastaan osakkeen hintaa. Lopputuloksena oli paljon kaupankäyntikuluja, pieni määrä luovutusvoittoja ja lopulta holdaukseksi muuttunut potti Nokian osakkeita.

Vuodet 2003-2006 olivat osaltani OP-sijoitusvakuutuksen sekä - yllätys yllätys - OP:n rahastojen ihmettelyä. Tällöin keksin hajautuksen merkityksen, vaikken sitä vielä käytännössä oppinutkaan.

Opetus nro 6

Hajautus pienentää riskiä.

Em. opetuksista hieman viisastuneena palasin osakemarkkinoille vuoden 2007 alussa. Osakesalkussani on tämän jälkeen tapahtunut paljon. Orpo Nokia-pottini on saanut seurakseen noin 20 muuta yhtiötä - kaikki Helsingin pörssistä.

Ennen tämän blogin päätarkoitusta eli salkun sisällön ja tapahtumien avaamista, on vielä tarpeen asettaa tavoitteet sekä selvittää keinot, millä asetettamiini tavoitteisiin yritän päästä.