Onko Aspo kallis?

Aspon liikevaihto vuonna 2009 oli 329,4 Me (358,2 Me vuonna 2008).

Liikevoittoa tuli 15,3 miljoonaa euroa (14,1), mikä summa jakaantui segmenteille seuraavasti:

- ESL Shipping 14,7 miljoonaa euroa (15,6)
- Leipurin 3,2 miljoonaa euroa (3,1).
- Telko 3,1 miljoonaa euroa (1,0)
- Kaukomarkkinat 0,5 miljoonaa euroa (2,1)
- konsernihallinto ym. -6,2 miljoonaa euroa(-7,7)

Osakekohtaisena tuloksena em. tarkoittaa 0,33 euroa. Kun osakekurssi on tällä hetkellä 7,65 euroa, on p/e-luku jo yli 23. Omaa pääomaa yhtiöllä on osaketta kohti 2,59 euroa, joten p/b-luku on noin 2,9. Erityisesti p/e-luku on korkea ja normalisoituakseen tulee joko osakkeen hinnan laskea tai tuloksen nousta. Osakkeenomistajana tottakai toivon jälkimmäistä, mutta mitkä ovat Aspon mahdollisuudet siihen vuonna 2010.

Konsernina Aspon tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan vuonna 2010 ja yhtiö itse katsoo, että sillä on edellytyksiä kasvattaa liikevaihtoa sekä parantaa osakekohtaista tulosta.

Koska Aspo on osiensa summa, pidän tarpeellisena arvioida tavoitteita ja odotuksia segmenttikohtaisesti.

ESL Shipping

ESL:n liikevaihto pysynee vähintään vuoden 2009 tasolle eli 64 miljoonassa eurossa. Pientä liikevaihdon kasvua voivat tarjota kasvava aluskapasiteetti sekä kuljetusmäärien palautuminen terästeollisuudessa. Mainittavaa liikevoittotason laskua ei ole odotettavissa, koska merkittävä osa vuoden 2010 kuljetuskapasiteetista on katettu pitkäaikaisin sopimuksin. Kertaeristä puhdistetun liikevoiton arvioin olevan vähintään viime vuotta vastaava 11,8 miljoonaa euroa.

Leipurin

Leipurin liikevaihto kasvanee yhtiön tavoitteen mukaisesti. Kasvu on pääosin orgaanista ja se syntyy uusilta markkinoilta. Vaikka projektitoimitusten tilauskanta oli laskenut vuoden takaisesta, en usko sen painavan Leipurin liikevaihtoa mainittavasti. Leipurin liiketoiminta on melko ennustettavaa, mistä syystä uskon yhtiön arvioon liikevoittotason säilyttämisestä. Liikevoittoa yhtiö kasvattanee liikevaihton kasvun seurauksena noin 3,4 miljoonaan euroon (3,2 Me).

Telko

Telko arvioi, että vuonna 2009 tehtyjen organisaation sopeutustoimien säästövaikutus vuoden 2010 kiinteissä kuluissa olisi vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa ja tehostuksen yhtiö toteaa jatkuvan.

Lisäksi yhtiö perustaa vuoden alussa Kiinaan tytäryhtiön. Koska toiminta perustuu alkuvaiheessa pohjoiseurooppalaisen muoviasiakaskunnan Kiinan toiminnan palveluun, oletan toiminnan olevan kannattavaa jo heti aloitusvuonna. Telko jatkaa myös Venäjälle ja IVY-markkinoille laajentumista.

Koska lisäksi raaka-aineiden hinnat nousivat loppuvuotta kohti, arvioin liikevaihdon kasvavan maltillisesti yli 135 miljoonaan (128,8 Me). Liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien takia arvioin kertaeristä puhdistetun liikevoiton olevan noin 4,2 miljoonaa euroa (2,6 Me).

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat on Aspon pienin palanen. Koska Kaukomarkkinat toimivat kasvavilla markkinoilla ja yhtiö tuo lisäksi uusia tuotteita, yhtiön liikevaihto ylittänee viime vuoden 36,4 miljoonaa euroa. Arvioin, että Kaukomarkkinoilla on edellytyksiä parantaa liikevoittoa noin 1,2 miljoonaan euroon (0,5 Me). Vuoden 2009 tuloksessa oli 0,5 miljoonan euron negatiivinen kertaerä. Lisäksi yhtiö myi tappiolliset komponentti- ja mekatroniikkajaokset.

Muu toiminta eli konsernihallinto

Telko-kauppa on nyt saatu järjestelyjen puolesta sulateltua ja Aspo ilmoittikin, että viimeisten neljänneksen kulutaso -1,1 miljoonaa euroa vastaa tavoitetta. Vuonna 2010 konsernihallinnon tulos lienee noin -4,5 mijoonaa euroa (-6,2 Me).

No, onko se Aspo sitten kallis?

Em.luvuilla yhtiön liikevoitto olisi noin 16 miljoonaa euroa. Koska EU:n komission hyväksyttävänä oleva tonnistoverolain muutos käytännössä poistaisi ESL:n maksamat verot, olisi voitto rahoituskulujen (-3,6 Me) ja verojen jälkeen noin 11 miljoonaa euroa (8,6 Me). Osakekohtainen tulos olisi 0,41 euroa, mikä tarkoittaisi nykyhinnalle p/e-lukua 18,6.

Mielestäni Aspo on hintava, mutta ei yliarvostettu. Tonnistoverouudistus tosin on nyt kokonaisuudessaan hinnassa leivottuna, eikä osakkeella ole enää nousuvaraa. Verouudistuksen kariutuminen tarkoittaisi hinnan putoamista 5-6 euron paikkeille.

Koska tavoitteeni ovat kaukana tulevaisuudessa, en lähde tässä vaiheessa maksamaan veroja ja kaupankäyntikuluja sekä spekuloimaan mahdollisella verouudistuksen kariutumisella. Istun tiukasti osakkeideni päällä, mutta lisäsijoitukseni tässä vaiheessa ohjaan toisiin, halvempiin osakkeisiin.

Töppäykset vuonna 2009

Huom. Kommenteissa toiseen kirjoitukseen liittyvää Aspo-keskustelua.

Sijoitusvuoteni 2009 oli monella tavoin onnistunut. Joukkoon mahtui kuitenkin kaksi selkeää töppäystä, joista toivottavasti opin jotain.

Ensimmäinen niistä tapahtui maaliskuussa. Tein tuolloin päätöksen myydä Nordean merkintäoikeuteni. Jälkikäteen arvioituna se ei ollut lainkaan järkevä ratkaisu. Myyntihetkellä osakkeen kurssi oli hieman yli 4 euroa ja veikkasin - siis todellakin veikkasin - sen notkahtavan vielä hieman alemmas uusien luottotappio-, alaskirjaus- tai muiden negatiivisten uutisten saattelemana. Kurssi kävikin pian myynnin jälkeen noin 3,5 euron hinnassa, vaikka varsinaisia yhtiökohtaisia uutisia ei Nordeasta tullutkaan. Ostoa en kuitenkaan tehnyt ja juna meni nopeasti ohi. Alle kuukautta myöhemmin osakkeen hinta ylitti jo 5 euroa. Nyt Nordean osake on noussut noin 80 %:a siitä päivästä, jolloin merkintäoikeuteni myin.

Myönnettävähän se on, että osaamiseni ei riitä lyhytaikaiseen spekulointiin. Eikä asiaa tehnyt yhtään helpommaksi se, että kyseessä oli juuri Nordean osake, jonka analysointia pidän omistamistani osakkeista kaikkein vaikeimpana.

Toinen töppäykseni tapahtui loppuvuodesta, jolloin olin jo unohtanut edellä mainitut merkintäoikeudet. Koska en ollut "mielestäni ja muistini mukaan" myynyt mitään vuoden aikana, päätin tehdä pienen salkun viilauksen ja parin sadan euron verovoiton hyödyntämällä tiettyä verosäännöstä.

Luovutusvoittohan on verovapaa, kun luovutushinnat yhteensä alittavat verovuoden aikana 1000 euroa. Tätä hyödyntääkseni myin salkkuni pohjalla olleen pienen erän Rautaruukin osaketta yli 40 %:n ja hieman suuremman pienen erän Outotecin osaketta yli 120 %:n voitolla. Luovutushinnan laskin jäävän juuri tuon 1000 euron alle. Turpiinhan siinä tuli, kun mieleeni tulivat Nordean merkintäoikeuksien myynnistä saadut eurot, jotka nostivat luovutushinnan hieman yli tuon 1000 euron.

Jotain edellä mainitut töppäykset ovat minulle maksaneet. Tarkkaa hintaa on mahdoton laskea, koska raha on kadottanut jo jälkensä. Myyntien jälkeen olen ostanut mm. Aspoa, TeliaSoneraa ja Fortumia.

Osto: Aspo

Olen ostanut erän Aspoa juuri alle kuuden euron hintaan. Oston jälkeen Aspon paino salkussani on noin 7 prosenttia, mihin olen tyytyväinen. Lisäostoja en toistaiseksi ole enää tekemässä.

Viimeisen ostoni tein lähes viipymättä tutustuttuani Aspon pörssitiedotteeseen Aspo järjestää pääomamarkkinapäivän 19.1.2010.

http://www.aspo.fi/portal/fi/tiedotteet/porssitiedotteet/?id=1373146

Aspoa olen seurannut jo pitkään, joten päätös ostosta ei ollut nopea - mutta päätös ostoajankohdasta oli. Pörssitiedotteessa on erityisesti yksi kohta, jonka arvioin olevan osakkeenomistajalle varsin mieluisa.

Se on tonnistoverouudistus, josta yhtiö vihjaisi jo 3Q:n osarissa yhdellä lauseella. Uudistus on tarkoitus tulla voimaan takautuvasti 1.1.2010 alkaen ja se koskisi keskeisesti Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa matkustaja-alukset poisluettuna.

Verouudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavasti:

Varustamoyritykset ovat maksaneet yhteisöjen tuloveroa vuosina 2003—2007 noin 30—50 miljoonaa euroa vuosittain. Mikäli varustamot siirtyisivät laajassa mitassa tonnistoverotuksen piiriin, yhteisöveron tuotto voisi alentua vähintään 30—50 miljoonalla eurolla vuosittain. Tonnistoverotettavan tulon perusteella maksettavaksi pantavan yhteisöveron määrä voidaan arvioida noin 0,5 miljoonaksi euroksi.

Tonnistoverotusta on esitetty uudistettavaksi erityisesti siten, että tuloverotuksen aikana syntynyt piilevä verovelka poistettaisiin tonnistoverojärjestelmään siirtyvältä varustamoyritykseltä. Varustamoilla oli vuoden 2008 päättyessä taseisiin kirjattua poistoeroa yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Jos verovelka annettaisiin kokonaan anteeksi, tuen määrä olisi tältä osin 26 prosentin verokannalla noin 156 miljoonaa euroa.

Koska ESL:llä on 15 % Suomen kauppalaivastosta, joka käsitykseni mukaan sisältää myös uudistuksen ulkopuolelle jäävät matkustaja-alukset, tarkoittaa se oman arvioni mukaan uudistuksen toteutuessa 4-10 miljoonan vuosittaista verohyötyä ESL:lle. Eurot näkyisivät lähes suoraan Aspon tulosrivillä - vuosittain. Koska monet ESL:n kilpailijat toimivat jo edullisten verotusten alaisuudessa, kohdistuu etu poikkeuksellisen suoraan juuri ESL:lle.

Odotan erittäin mielenkiinnolla pääomamarkkinapäivänä julkaistavaa materiaalia.