Uutena salkkuun: Basware

Olen ostanut alkuviikolla ensimmäisen erän Baswarea salkkuun noin 16.7 euron hinnalla. Tulen täydentämään jo lähiaikoina osakepottiani, mikäli viime päivinä vallinnut myyntipaine laskee osakekurssia edelleen.

Jälkikäteen arvioituna osakeostot olisi tullut aloittaa jo kauan sitten. Yhtiön kovat tilinpäätösluvut vuodelta 2009 kuitenkin yllättivät monet - minut mukaan lukien. Koska ostan osakkeita ainoastaan ajatuksella, että pidän niitä useita vuosia, en lopulta keksinyt parempaa ajankohtaa ryhtyä omistajaksi kuin nyt.

Ostohinnalle osakkeen p/e-luku on lähes 21, joten odotuksia tuloskasvusta nykyhinnassa jo on reilusti. Arvioni mukaan yhtiöllä on tulevina vuosina kuitenkin mahdollisuudet täyttää nämä odotukset ja siten tarjota osakkeenomistajille hyvää tuottoa.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 92,6 miljoonaa ja kasvua siinä oli 7,6 %:a edellisvuodesta. Ajanjaksolla 05-09 yhtiön keskimääräinen liikevaihdon kasvuprosentti on ollut 24 %:a. Koska vuosi 2009 oli ns. lamavuosi, arvioin tämän vuoden liikevaihdon kasvun ylittävän viimevuotisen kasvun, mutta jäävän vielä selvästi alle keskimääräisen kasvun. Yhtiön liikevaihto asettunee välille 104-110 miljoonaa.

Yhtiön liikevoittoprosentti oli viime vuonna 12,8 %:a, mikä taas ylitti ajanjakson 05-09 keskiarvon, joka oli 11,1 %:a. Liikevoiton kohentuminen johtui pääosin kulusäästöistä, mistä syystä liikevoittoprosentti säilynee myös kuluvana vuonna suunnilleen samana. Liikevaihto-odotusteni täyttyessä yhtiö tehnee liikevoittoa vuonna 2010 yhteensä 13-14 miljoonaa.

Yhtiön tulos verojen jälkeen oli vuonna 2009 noin 9 miljoonaa, mikä vastaa 9,8 %:a liikevaihdosta. Kasvua edellisvuoteen tuloksessa oli huimat 37,8 %:a. Ajanjaksolla 05-09 tulos ollut keskimäärin 7,3 %:a liikevaihdosta. Yltääkseen osakekurssiin ladattujen odotusten mukaiseen osakekohtaiseen tulokseen, tulee yhtiön pystyä lähes viime vuotta vastaavaan 9,8 %:n tulokseen liikevaihdosta.

Mielestäni ostohintani 16,7X on käypä hinta laadukkaasta yhtiöstä. Yhtiö on osoittanut pystyvänsä kannattavaan kasvuun kaikissa suhdanteissa ja vieläpä ilman velkavipua. Erityisen suurella mielenkiinnolla odotan tietoja Muut-segmentistä eli Usasta ja Australiasta. Liikevaihdon kasvu oli siellä viime vuonna lähes 84 %:a, eivätkä alkuvuoden ponnistelut ennakoi huonoa vuotta tästäkään.

Onko Aspo kallis?

Aspon liikevaihto vuonna 2009 oli 329,4 Me (358,2 Me vuonna 2008).

Liikevoittoa tuli 15,3 miljoonaa euroa (14,1), mikä summa jakaantui segmenteille seuraavasti:

- ESL Shipping 14,7 miljoonaa euroa (15,6)
- Leipurin 3,2 miljoonaa euroa (3,1).
- Telko 3,1 miljoonaa euroa (1,0)
- Kaukomarkkinat 0,5 miljoonaa euroa (2,1)
- konsernihallinto ym. -6,2 miljoonaa euroa(-7,7)

Osakekohtaisena tuloksena em. tarkoittaa 0,33 euroa. Kun osakekurssi on tällä hetkellä 7,65 euroa, on p/e-luku jo yli 23. Omaa pääomaa yhtiöllä on osaketta kohti 2,59 euroa, joten p/b-luku on noin 2,9. Erityisesti p/e-luku on korkea ja normalisoituakseen tulee joko osakkeen hinnan laskea tai tuloksen nousta. Osakkeenomistajana tottakai toivon jälkimmäistä, mutta mitkä ovat Aspon mahdollisuudet siihen vuonna 2010.

Konsernina Aspon tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan vuonna 2010 ja yhtiö itse katsoo, että sillä on edellytyksiä kasvattaa liikevaihtoa sekä parantaa osakekohtaista tulosta.

Koska Aspo on osiensa summa, pidän tarpeellisena arvioida tavoitteita ja odotuksia segmenttikohtaisesti.

ESL Shipping

ESL:n liikevaihto pysynee vähintään vuoden 2009 tasolle eli 64 miljoonassa eurossa. Pientä liikevaihdon kasvua voivat tarjota kasvava aluskapasiteetti sekä kuljetusmäärien palautuminen terästeollisuudessa. Mainittavaa liikevoittotason laskua ei ole odotettavissa, koska merkittävä osa vuoden 2010 kuljetuskapasiteetista on katettu pitkäaikaisin sopimuksin. Kertaeristä puhdistetun liikevoiton arvioin olevan vähintään viime vuotta vastaava 11,8 miljoonaa euroa.

Leipurin

Leipurin liikevaihto kasvanee yhtiön tavoitteen mukaisesti. Kasvu on pääosin orgaanista ja se syntyy uusilta markkinoilta. Vaikka projektitoimitusten tilauskanta oli laskenut vuoden takaisesta, en usko sen painavan Leipurin liikevaihtoa mainittavasti. Leipurin liiketoiminta on melko ennustettavaa, mistä syystä uskon yhtiön arvioon liikevoittotason säilyttämisestä. Liikevoittoa yhtiö kasvattanee liikevaihton kasvun seurauksena noin 3,4 miljoonaan euroon (3,2 Me).

Telko

Telko arvioi, että vuonna 2009 tehtyjen organisaation sopeutustoimien säästövaikutus vuoden 2010 kiinteissä kuluissa olisi vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa ja tehostuksen yhtiö toteaa jatkuvan.

Lisäksi yhtiö perustaa vuoden alussa Kiinaan tytäryhtiön. Koska toiminta perustuu alkuvaiheessa pohjoiseurooppalaisen muoviasiakaskunnan Kiinan toiminnan palveluun, oletan toiminnan olevan kannattavaa jo heti aloitusvuonna. Telko jatkaa myös Venäjälle ja IVY-markkinoille laajentumista.

Koska lisäksi raaka-aineiden hinnat nousivat loppuvuotta kohti, arvioin liikevaihdon kasvavan maltillisesti yli 135 miljoonaan (128,8 Me). Liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien takia arvioin kertaeristä puhdistetun liikevoiton olevan noin 4,2 miljoonaa euroa (2,6 Me).

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat on Aspon pienin palanen. Koska Kaukomarkkinat toimivat kasvavilla markkinoilla ja yhtiö tuo lisäksi uusia tuotteita, yhtiön liikevaihto ylittänee viime vuoden 36,4 miljoonaa euroa. Arvioin, että Kaukomarkkinoilla on edellytyksiä parantaa liikevoittoa noin 1,2 miljoonaan euroon (0,5 Me). Vuoden 2009 tuloksessa oli 0,5 miljoonan euron negatiivinen kertaerä. Lisäksi yhtiö myi tappiolliset komponentti- ja mekatroniikkajaokset.

Muu toiminta eli konsernihallinto

Telko-kauppa on nyt saatu järjestelyjen puolesta sulateltua ja Aspo ilmoittikin, että viimeisten neljänneksen kulutaso -1,1 miljoonaa euroa vastaa tavoitetta. Vuonna 2010 konsernihallinnon tulos lienee noin -4,5 mijoonaa euroa (-6,2 Me).

No, onko se Aspo sitten kallis?

Em.luvuilla yhtiön liikevoitto olisi noin 16 miljoonaa euroa. Koska EU:n komission hyväksyttävänä oleva tonnistoverolain muutos käytännössä poistaisi ESL:n maksamat verot, olisi voitto rahoituskulujen (-3,6 Me) ja verojen jälkeen noin 11 miljoonaa euroa (8,6 Me). Osakekohtainen tulos olisi 0,41 euroa, mikä tarkoittaisi nykyhinnalle p/e-lukua 18,6.

Mielestäni Aspo on hintava, mutta ei yliarvostettu. Tonnistoverouudistus tosin on nyt kokonaisuudessaan hinnassa leivottuna, eikä osakkeella ole enää nousuvaraa. Verouudistuksen kariutuminen tarkoittaisi hinnan putoamista 5-6 euron paikkeille.

Koska tavoitteeni ovat kaukana tulevaisuudessa, en lähde tässä vaiheessa maksamaan veroja ja kaupankäyntikuluja sekä spekuloimaan mahdollisella verouudistuksen kariutumisella. Istun tiukasti osakkeideni päällä, mutta lisäsijoitukseni tässä vaiheessa ohjaan toisiin, halvempiin osakkeisiin.

Töppäykset vuonna 2009

Huom. Kommenteissa toiseen kirjoitukseen liittyvää Aspo-keskustelua.

Sijoitusvuoteni 2009 oli monella tavoin onnistunut. Joukkoon mahtui kuitenkin kaksi selkeää töppäystä, joista toivottavasti opin jotain.

Ensimmäinen niistä tapahtui maaliskuussa. Tein tuolloin päätöksen myydä Nordean merkintäoikeuteni. Jälkikäteen arvioituna se ei ollut lainkaan järkevä ratkaisu. Myyntihetkellä osakkeen kurssi oli hieman yli 4 euroa ja veikkasin - siis todellakin veikkasin - sen notkahtavan vielä hieman alemmas uusien luottotappio-, alaskirjaus- tai muiden negatiivisten uutisten saattelemana. Kurssi kävikin pian myynnin jälkeen noin 3,5 euron hinnassa, vaikka varsinaisia yhtiökohtaisia uutisia ei Nordeasta tullutkaan. Ostoa en kuitenkaan tehnyt ja juna meni nopeasti ohi. Alle kuukautta myöhemmin osakkeen hinta ylitti jo 5 euroa. Nyt Nordean osake on noussut noin 80 %:a siitä päivästä, jolloin merkintäoikeuteni myin.

Myönnettävähän se on, että osaamiseni ei riitä lyhytaikaiseen spekulointiin. Eikä asiaa tehnyt yhtään helpommaksi se, että kyseessä oli juuri Nordean osake, jonka analysointia pidän omistamistani osakkeista kaikkein vaikeimpana.

Toinen töppäykseni tapahtui loppuvuodesta, jolloin olin jo unohtanut edellä mainitut merkintäoikeudet. Koska en ollut "mielestäni ja muistini mukaan" myynyt mitään vuoden aikana, päätin tehdä pienen salkun viilauksen ja parin sadan euron verovoiton hyödyntämällä tiettyä verosäännöstä.

Luovutusvoittohan on verovapaa, kun luovutushinnat yhteensä alittavat verovuoden aikana 1000 euroa. Tätä hyödyntääkseni myin salkkuni pohjalla olleen pienen erän Rautaruukin osaketta yli 40 %:n ja hieman suuremman pienen erän Outotecin osaketta yli 120 %:n voitolla. Luovutushinnan laskin jäävän juuri tuon 1000 euron alle. Turpiinhan siinä tuli, kun mieleeni tulivat Nordean merkintäoikeuksien myynnistä saadut eurot, jotka nostivat luovutushinnan hieman yli tuon 1000 euron.

Jotain edellä mainitut töppäykset ovat minulle maksaneet. Tarkkaa hintaa on mahdoton laskea, koska raha on kadottanut jo jälkensä. Myyntien jälkeen olen ostanut mm. Aspoa, TeliaSoneraa ja Fortumia.

Osakesalkku 2.3.2035

Päätin selvittää, minkälaisen salkun voin realistisesti saavuttaa kurinalaisella ja pitkäjänteisellä osakesijoittamisella. Apunani käytin Pörssisäätiön tuottolaskuria toistuvalle sijoitukselle.

http://www.porssisaatio.fi/laskurit/tuottolaskuri-jatkuva-sijoitus

Oletusarvoina laskelmille pidin 0 euron alkupääomaa, 12 sijoitusta vuodessa ja 25 vuoden sijoitusaikaa. Reaalituottoprosentteina käytin mielestäni maltillisia 6, 7 ja 8 prosenttia.

Kun kuukausittainen sijoitus on 500 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 338 000, kun tuottoprosentti on 6
- 391 000, kun tuottoprosentti on 7
- 454 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 600 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 405 000, kun tuottoprosentti on 6
- 469 000, kun tuottoprosentti on 7
- 545 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 700 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 473 000, kun tuottoprosentti on 6
- 548 000, kun tuottoprosentti on 7
- 636 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 800 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 541 000, kun tuottoprosentti on 6
- 626 000, kun tuottoprosentti on 7
- 727 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 900 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 608 000, kun tuottoprosentti on 6
- 704 000, kun tuottoprosentti on 7
- 818 000, kun tuottoprosentti on 8

Kun kuukausittainen sijoitus on 1 000 euroa, on pääoma sijoitusajan lopussa

- 676 000, kun tuottoprosentti on 6
- 783 000, kun tuottoprosentti on 7
- 908 000, kun tuottoprosentti on 8

Pienimmälle pääomalle 6 prosentin vuotuinen tuotto tarkoittaisi 28 %:n veron jälkeen nettona 14 600 euroa. Ei huono. Suurimmalle pääomalle vastaavasti 8 %:n tuotto olisi 52 300 euroa. Ei todellakaan huono.

Tavoitteeni näyttäisi olevan saavutettavissa - ainakin paperilla ja jopa ennen vuotta 2035. Tämä kuitenkin edellyttää kahta asia: ensinnäkin osakesalkkuun tulee lisätä pääomaa riittävän paljon ja toiseksi tuottoprosentin tulee olla mahdollisimman korkea. Em. syistä pidän jatkossakin osakepainon salkussani aina lähellä 100 prosenttia. En pidä salkussani minkäänlaista "vararahastoa" poikkeuksellisia ostotilaisuuksia varten, koska arvioin menettäväni enemmän vararahaston matalassa tuotossa kuin voittavani satunnaisen ostotilaisuuden hyödyntämisessä.